The Christus statueThe Church of Jesus Christ of Latter-day Saints Search | Feedback | Site Map | Help | Country Sites |
Kamata'angá Broadcast General Conference Archives
Conferences
April 2004
Ko e Mafoa Mai e Ata ʻo ha ʻAho Ngingila Ange

Ko e Mafoa Mai e Ata ʻo ha ʻAho Ngingila Ange

PALESITENI GORDON B. HINCKLEY

Ko ha faʻahitaʻu nāunauʻia ʻeni talu mei muʻa ʻo aʻu mai ki he taimí ni. Kuo hokosia mai ha ʻaho foʻou ʻi he ngāue ʻa e ʻOtua Māfimafí.

PALESITENI GORDON B. HINCKLEYʻIkai ko ha hiva fakaʻofoʻofa ia? ʻOku ou fakamālō kia Liliela Tomisiano mo e kuaeá. Ko hano fakahā maʻongoʻonga ia ʻo e tui— “ʻOku ou ʻilo ʻoku moʻui hoku Huhuʻí.” ʻOku ou toe fakamālō atu ʻi he hiva fakaloto-māfana mo fakaʻofoʻofa ko iá.

ʻOku ou ʻuluaki fie fakahā atu ki he Siasí kotoa, pea mo e kakai kehé foki, ʻa ʻeku fakamālō koeʻuhí ko hoʻomou ʻofa mai kiate au mo Sisitā Hingikelií. Ne mou angaʻofa mo ʻaufuatō moʻoni. ʻOku ongo moʻoni ki homa lotó ʻa e meʻa kotoa kuo mou fai mai maʻamauá. Kapau ʻe fai ki he māmaní kotoa ʻa e meʻa kuo mou fai mai kiate kimauá, ʻe kehe ʻaupito ʻa e māmaní ia. Te tau fetauhiʻaki ʻi he Laumālie ʻo e ʻEikí, ʻa ia naʻe ala atu ke fakafiemālieʻi mo fakamoʻuí.

Ko ia, ʻe hoku ngaahi tokoua mo e tuofāfine, naʻe lea atu ʻa Palesiteni Peeka kiate kimoutolu ʻi hono tuʻunga ko ha kui tangatá. Ko ia ʻoku ou fie tānaki atu ki ha taha ʻo e ngaahi kaveinga naʻá ne lea ki aí. Kuó u hoko foki mo au ko ha tangataʻeiki vaivai, pea ʻoku ou motuʻa ange ʻiate ia, kapau te mou ala fakakaukau ki ai. Kuo fuoloa ʻaupito ʻa ʻeku moʻuí, pea kuó u folau ki ha ngaahi feituʻu lahi, pea kuó u mamata ʻi ha konga lahi ʻo e māmaní. ʻOku ou fifili he taimi ʻe niʻihi ʻoku ou nofo ai ʻo fakalaulauloto fakalongolongó, ki hono ʻuhinga kuo lahi pehē ai ʻa e faingataʻaʻiá mo e mamahí ʻi he feituʻu kotoa pē. ʻOku fonu hotau kuongá ʻi he fakatuʻutāmakí. ʻOku tau fanongo ki hono faʻa leaʻaki ʻo e lea ʻa Paula kia Tīmoté: “Peá ke ʻilo ʻa e meʻá ni foki, ʻe hoko ʻi he ngaahi ʻaho fakamuí ʻa e kuonga fakatuʻutāmaki“ (2 Tīmote 3:1). Naʻá ne hoko atu leva ʻo fakamatalaʻi ʻa e ngaahi meʻa ʻe hokó. ʻOku ou tui ʻoku mahino ʻaupito ko e kuonga fakatuʻutāmaki moʻoni ʻa e ngaahi ʻaho fakaʻosí ni, pea feʻunga ia mo e ngaahi tuʻunga naʻe fakamatalaʻi ʻe Paulá (vakai, 2 Tīmote 3:2–7).

Ka ʻoku ʻikai ko ha meʻa foʻou ʻa e fakatuʻutāmakí ki he faʻahinga ʻo e tangatá. ʻOku tala mai ʻe he tohi Fakahaá “naʻe fai ʻa e tau ʻi he langí: ko Maikeli mo ʻene kau ʻāngeló naʻa nau tauʻi ʻa e fuʻu ngatá; pea naʻe tau ʻa e fuʻu ngatá mo ʻene kau ʻāngeló.

“Ka naʻe ʻikai te nau ikuna; pea naʻe ʻikai kei ʻilo hanau potu ʻi he langí.

“Pea naʻe lī ki tuʻa ʻa e fuʻu ngata lahí, ʻa e ngata motuʻa ko ia, ʻoku ui ko e Tēvoló, mo Sētane, ʻa ia ʻokú ne kākaaʻi ʻa māmani kotoa pē: naʻe lī ia ki tuʻa ki he fonuá, pea naʻe lī ki tuʻa mo ia ʻa ʻene kau ʻāngeló” (Fakahā 12:7–9).

ʻOku pau pē ko ha taimi fakatuʻutāmaki foki ia. Naʻe fakafepakiʻi tonu ʻa e ʻOtua Māfimafí ʻe he foha ʻo e pongipongí. Naʻa tau ʻi ai ʻi he hoko ʻa e meʻa ko iá. ʻOku pau pē ne hoko ia ko ha fefaʻuhi faingataʻa, pea fakaʻosi ʻaki ha ikuna kāfakafa.

Naʻe folofola ʻa e ʻEikí kia Siope mei ha ʻahiohio ʻo kau ki he ngaahi taimi faingataʻa ko iá, ʻo ne pehē,

“Naʻá ke ʻi fē koe ʻi heʻeku ʻai ʻa e ngaahi tuʻunga ʻo māmaní? . . .

“ʻA ia naʻe hiva fiefia fakataha ai ʻa e ngaahi fetuʻu ʻo e pongipongí, pea kalanga fakafiefia ai ʻa e ngaahi foha kotoa pē ʻo e ʻOtuá?” (Siope 38:4, 7).

Ko e hā e ʻuhinga naʻa tau fiefia ai he taimi ko iá? ʻOku ou tui naʻe tupu ia ʻi he ikunaʻi ʻe he leleí ʻa e koví pea naʻe kau ʻa e faʻahinga kotoa ʻo e tangatá ki he faʻahi ʻa e ʻEikí. Naʻa tau fakasītuʻaʻi ʻa e filí pea tau kau ki he kau tau ʻa e ʻOtuá, pea ko e kau tau ia naʻe ikuná.

Ka ʻi he hili ʻa ʻetau fai ʻa e fili ko iá, ko e hā leva ha ʻuhinga ka tau ka toe fili ai hili hotau fanauʻi mai ki he moʻui fakamatelié?

ʻOku ʻikai mahino kiate au ʻa e ʻuhinga kuo lavakiʻi ai ʻe ha tokolahi fau ʻa e fili naʻa nau fai ʻi he tau lahi ʻi he langí.

Ka ʻoku mahino ʻoku teʻeki pē ʻosi ʻa e tau ko ia ʻi he vahaʻa ʻo e leleí mo e koví, ʻa ia naʻe kamata ʻi he tau ko iá. ʻOku kei hokohoko mai ia ʻo aʻu mai ki he lolotongá ni.

ʻOku ou tui ʻoku tutulu ʻetau Tamaí koeʻuhí ko e tokolahi ʻo ʻEne fānaú ʻi he ngaahi kuongá kuo nau ngāueʻaki ʻa ʻenau tauʻatāina ke fili naʻá Ne foaki kiate kinautolú, pea nau fili ai ke nau ʻaʻeva ʻi he hala ʻo e koví kae ʻikai ʻi he hala ʻo e leleí.

Naʻe hā mai ʻa e koví ʻi he māmaní ʻi he kamataʻangá pē, ʻi hono fakapoongi ʻe Keini ʻa ʻĒpelí. Naʻe fakautuutu ia ke lahi ʻo aʻu mai ki he kuonga ʻo Noá, “Pea naʻe ʻafio ʻe he ʻOtuá kuo lahi ʻa e angahala ʻa e tangatá ʻi māmani, pea kuo kovi maʻu ai pē ʻa e filioʻi kotoa pē ʻo e ngaahi mahalo ʻa hono lotó.

“Pea naʻe fakatomala ʻa [e ʻEikí] koeʻuhi kuó ne ngaohi ʻa e tangatá ʻi māmani, pea naʻe mamahi ai ʻa hono finangaló” (Sēnesi 6:5–6).

Naʻá Ne fekau kia Noa ke ne foʻu ha ʻaʻake ʻa ia naʻe “fakamoʻui ai ʻa e toko siʻi, ko e toko valu pē” (vakai, 1 Pita 3:20).

Naʻe fakamaʻa ʻa e māmaní. Naʻe mole atu ʻa e ngaahi vaí. Pea naʻe toe fokotuʻu ai ʻa e māʻoniʻoní. Ka naʻe ʻikai fuoloa, kuo toe foki ʻa e fāmili ʻo e tangatá, ʻa ia kuo nau tokolahi ʻaupito, ki he ngaahi founga motuʻa ʻo e talangataʻá. ʻOku hoko ʻa e kakai ʻo e ngaahi kolo ʻo e toafá pea mo Sōtoma mo Komola, ko e sīpinga ia ʻo e tuʻunga angahalaʻia kuo aʻu ki ai ʻa e tangatá. Pea “fakaʻauha [kotoa] ʻe he ʻOtuá ʻa e ngaahi kolo ʻo e toafá” ʻi ha fakaʻauha ʻo ʻosiʻosingamālie (vakai, Sēnesi 19:29).

Naʻe kalanga ʻa ʻĪsaia ʻo pehē:

“Ka ko hoʻomou ngaahi hiá kuo fakamāvae [ai] ʻa kimoutolu mo homou ʻOtuá, pea ʻi hoʻomou angahalá kuó ne fakafufū hono fofongá meiate kimoutolu, koeʻuhí ʻe ʻikai te ne fanongo.

“He kuo fakaʻuli homou nimá ʻaki ʻa e toto, mo homou louhiʻi nimá ʻaki ʻa e faikovi; kuo lea loi homou loungutú, kuo puʻaki ʻe homou ʻeleló ʻa e koví” (ʻĪsaia 59:2–3).

Naʻe fai pehē mo e kau palōfita kehe ʻo e Fuakava Motuʻá. Naʻe hoko ko e konga mahuʻinga ʻo ʻenau pōpoakí ʻa hono malangaʻi e kovi ʻo e fai angahalá. Pea naʻe ʻikai hoko ʻa e ngaahi fakatuʻutāmaki ʻo e ngaahi ʻaho ko iá ko ha meʻa pē ʻi he Maama Motuʻá. ʻOku fakamatala ʻa e Tohi ʻa Molomoná ʻo pehē naʻe tau ʻa e ngaahi kau tau ʻa e kau Sēletí ʻo aʻu ki heʻenau ʻauha. Naʻe tau foki mo e kau Nīfaí mo e kau Leimaná ʻo aʻu ki he mate ha lau afe, pea pau ai ke hē toko taha holo pē ʻa Molonai ke haofaki ʻene moʻuí (vakai ki he Molonai 1:3). Naʻe hoko ʻene kole mahuʻinga mo fakaʻosí, ko ha kole mai kiate kitautolu ʻi hotau kuongá ni, ko ha ui ke māʻoniʻoni.

“ʻOku ou fie naʻinaʻi kiate kimoutolu ke mou haʻu kia Kalaisi, pea puke maʻu ki he foaki lelei kotoa pē, kae ʻikai ala ki he foaki ʻoku koví pe ha meʻa ʻoku taʻemaʻa” (Molonai 10:30).

Naʻe “faʻa feʻaluʻaki ʻo fai lelei” (Ngāue 10:38) ʻa e Fakamoʻuí lolotonga ʻEne hāʻele holo ʻi he māmaní, pea naʻá Ne valokiʻi foki mo e mālualoi ʻa e kau tangata tohí mo e kau Fālesí, ʻo Ne lau ʻa kinautolu ko e “ngaahi fonualoto kuo vali hinehina” (vakai ki he Mātiu 23:27). Naʻá Ne uipi ʻa e kau fetongi paʻanga ʻi he temipalé, mo folofola ange, “Ko hoku falé ko e fale lotu: ka kuo mou ngaohi ia ko e ʻana ʻo e kau kaihaʻa” (Luke 19:46). Ko e taimi fakatuʻutāmaki fau foki ʻeni. Naʻe kau ʻa Palesitaine ki he ʻEmipaea Lomá, ʻa ia naʻe pule fakamālohi, mo fakaehaua pea fonu ʻi he koví.

Naʻe kalanga atu ʻa e ngaahi tohi ʻa Paulá ki he kau muimui ʻo Kalaisí ke nau mālohi, telia naʻa nau tō ki he ngaahi hala ʻo e tokotaha angakoví. Ka naʻe faifai pē pea ikuna ʻa e laumālie ʻo e hē mei he moʻoní.

Naʻe hanga ʻe he taʻeʻiló mo e koví ʻo kāpui ʻa e māmaní, ʻo hoko ai ʻa e kuonga naʻe ui ko e kuonga fakapoʻulí. Naʻe kikiteʻi ʻe ʻĪsaia ʻo pehē: “ʻE ʻufiʻufi ʻe he poʻulí ʻa e māmaní, mo e poʻuli matolú ʻa e kakaí” (vakai ki he ʻĪsaia 60:2). Naʻe mafola lahi ʻa e ngaahi mahakí pea moʻua ʻa e kakaí ki he masivá ʻi ha ngaahi senituli lahi. Naʻe tāmateʻi ʻe ha “mahaki fakaʻauha” (bubonic Plague) ha kakai ʻe toko 50 miliona ʻi he senituli 14. ʻOku ʻikai ʻapē ko ha faʻahitaʻu ʻeni ʻo e fakatuʻutāmaki fakamanavaheé? ʻOku ou fifili pe naʻe anga fēfē e moʻui ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá.

Ka naʻe faifai pea ulo mai ha foʻi teʻelango ʻi he faʻahitaʻu fuoloa ko ia ʻo e fakapoʻulí. Naʻe hoko mai ʻi he kuonga ʻo e Fakaakeake Foʻoú, ha matala mai ʻa e ʻiló, ʻātí, mo e saienisí. Naʻe hoko ai ha feinga ha kau tangata mo ha kau fafine mālohi mo loto-toʻa, pea nau hanga hake ki he langí ʻi heʻenau tali ʻa e ʻOtuá mo Hono ʻAlo fakalangí. ʻOku tau ui ia ko e Fakafoʻou ʻo e Lotú.

Pea hili ha ʻaʻeva ʻi he māmaní ha ngaahi toʻu tangata lahi, pea ko e tokolahi fau ʻo kinautolu ne nau moʻui ʻi he fetauʻakí, tāufehiʻá, fakapoʻulí mo e koví—ne toki hopo hake ai ʻa e ʻaho foʻou ʻo e Fakafoki Mai ʻo e Ongoongoleleí. Naʻe kamata ʻa e ʻaho nāunauʻia ko iá ʻaki ʻa e hāʻele mai ʻa e Tamaí mo e ʻAló ki he talavou ko Siosefá. Naʻe mafoa mai ʻa e ata ʻo e kuonga ʻo e kakato ʻo e ngaahi kuongá ki he māmaní. Naʻe fakafoki mai ai ʻa e leleí, mo e fakaʻofoʻofá, mo e meʻa fakalangi kotoa ʻo e ngaahi kuonga ʻi muʻá, ʻi he faʻahitaʻu fakaofo taha ko ʻení.

Ka naʻe kei ʻi ai pē foki mo e koví. Pea ko e founga ʻe taha ʻoku hā mai ai ʻa e koví ko e fakatangá. Naʻe kei ʻi ai pē ʻa e tāufehiʻá. Naʻe tuli ʻa e kakaí mei honau ngaahi ʻapí pea fakamālohiʻi ke nau fononga faingataʻaʻia ʻi he faʻahitaʻu momokó.

Naʻe hangē ia ko e fakamatala ʻa Sālesi Tīkeni ʻi he kamata ʻo ʻene talanoa ki he Talanoa ki ha Kolo ʻe Uá (Tale of Two Cities): “Ko e taimi fakafiefia tahá ia, pea ko e taimi fakamamahi tahá ia. . . ko e faʻahitaʻu ia ʻo e Maama, pea mo e faʻahitaʻu ʻo e Fakapoʻuli, ko e faʻahitaʻu matala ia ʻo e ʻamanaki leleí, pea mo e faʻahitaʻu momoko ʻo e ʻamanaki-tō-noá.”

Pea neongo ʻa e kovi lahi ʻo e ngaahi kuonga ko ʻení, ka ne hoko ia ko ha faʻahitaʻu nāunauʻia talu mei ai ʻo aʻu mai ki he taimí ni. Kuo hokosia mai ha ʻaho foʻou ʻi he ngāue ʻa e ʻOtua Māfimafí. Kuo tupulaki pea fakaʻau ʻo mālohi pea mafola atu ia ʻi he māmaní. Kuó ne tākiekina ki he leleí ʻa e moʻui ʻa ha lau miliona, ka ko e kamataʻangá pē ʻeni.

Kuo hoko ʻa e mafoa mai ʻa e ata ko ʻení ko ha meʻa ke lilingi hifo ai ʻa e ʻilo fakaʻatamaí ki he māmaní.

Mou fakakaukau atu ki he lahi ange ʻa e moʻui fuoloá. Fakakaukau ki he fakaofo ʻo e ngaahi faitoʻo ʻo e onopōní. ʻOku ou ofo ai. Fakakaukau ki he tupulekina lahi ʻo e ʻiló. Fakakaukau ki he ngaahi founga fakaofo foʻou ʻo e feʻaluʻakí mo e fetuʻutakí. ʻOku hangē ʻoku ʻikai hano ngataʻanga ʻo e poto ʻo e tangatá ʻi he taimi ʻoku fakahinohinoʻi ai ʻe he ʻOtua ʻo e langí pea lilingi hifo ʻa e māmá mo e ʻiló.

ʻOku kei lahi pē ʻa e fekeʻikeʻí ʻi he māmaní. ʻOku fakalilifu ʻa e masivá, mahakí mo e tāufehiʻá. ʻOku kei anga fītaʻa pē ʻa e tangatá ʻi heʻenau fetauhiʻaki ʻiate kinautolú. Neongo iá, ʻoku kei ngingila mai pē e mafoa mai ʻa e ata ʻo e ʻaho nāunauʻia ko ʻení. Kuo hopo hake ʻa e “Laʻā ʻo e angatonú mo e fakamoʻuí ʻi hono kapakaú” (Malakai 4:2). Kuo fakahā mai ʻe he ʻOtuá Ia mo Hono ʻAlo ʻOfaʻangá. ʻOku tau ʻiloʻi Kinaua. ʻOku tau hū kiate Kinaua ʻi he “laumālie pea mo e moʻoni” (vakai ki he Sione 4:24). ʻOku tau ʻofa ʻiate Kinaua. ʻOku tau tuku ʻa e lāngilangí kiate Kinaua pea tau feinga ke fai Hona finangaló.

Kuo fakaava ʻe he ngaahi kī ʻo e lakanga fakataulaʻeiki taʻengatá ʻa e ngaahi loka ʻo e ngaahi fale fakapōpula ʻo e kuohilí.

“[Kuo ʻaho hake ʻa e pō, pe mole atu ʻa e poʻulí;
“Mo e fuka ʻo Saioné kuo fofola maí!
“ʻI he mafoa mai ʻa e ata ʻo e ʻaho foʻou,
“ʻOku fakaʻeiʻeiki ʻene hopo hake ki māmaní]”
(Kuo ʻAho Hake ʻa e Pō, Ngaahi Himi, Fika 1)

Ko e ngaahi kuonga fakatuʻutāmaki koā? ʻIo. Ko e ngaahi kuonga fakatuʻutāmaki ʻeni. Ka naʻe talu pē mei muʻa ʻi he teʻeki fakatupu ʻa māmaní, mo e feʻao ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá mo e fakatuʻutāmakí. He neongo ʻa e fakapoʻulí kotoa, ne ʻi ai pē ha kiʻi maama ulo siʻi mo fakaʻofoʻofa. Ka kuo ngingila ange ʻeni, pea ulo atu ia ki he māmaní. ʻOkú ne ʻomi ai mo e palani ʻo e fiefia ʻa e ʻOtuá ki Heʻene fānaú. ʻOkú ne ʻomi ai e ngaahi meʻa fakaofo mo kāfakafa ʻo e Fakalelei ʻa e Huhuʻí.

ʻOku tau fakafetaʻi moʻoni ki he ʻOtua ʻo e langí koeʻuhí ko ʻEne angalelei ki Heʻene fānaú ʻi heʻene tokonaki maʻanautolú, lolotonga e ngaahi taimi fakatuʻutāmaki kotoa ʻo e taʻengatá, pea mo e faingamālie ʻo e fakamoʻuí mo e tāpuaki ʻo e hākeakiʻi ʻi Hono puleʻangá, ʻo kapau pē ā ne nau moʻui ʻi he māʻoniʻoni.

Ko ia siʻoku ngaahi tokoua mo e tuofāfine, ʻoku tuku mai ai kiate kitautolu taki taha ha fatongia mahuʻinga mo mafatukituki. Naʻe pehē ʻe Palesiteni Uilifooti Utalafi ʻi he 1894:

“ʻOku kau ʻa e ʻOtua Māfimafí mo e kakaí ni. Te tau maʻu ʻa e ngaahi fakahā kotoa pē te tau fiemaʻú, kapau te tau fai hotau fatongiá pe talangofua ki he ngaahi fekau ʻa e ʻOtuá. . . . Ko ia lolotonga ʻeku moʻuí . . . ʻoku ou fie fai hoku fatongiá. ʻOku ou loto ke fai ʻe he Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní ʻa honau fatongiá. ʻOku ʻi heni ʻa e Lakanga Fakataulaʻeiki Māʻoniʻoní . . . ʻOku lahi mo mafatukituki honau fatongiá. ʻOku ʻafio mai kiate kitautolu ʻa e fofonga ʻo e ʻOtuá pea sio mai mo e kau palōfita māʻoniʻoni kotoa pē. Ko e kuonga ʻeni ne lau ki ai talu mei he kamataʻanga ʻo e māmaní. ʻOku tau fakataha mai . . . ʻi he mālohi mo e fekau ʻa e ʻOtuá. ʻOku tau fai ʻa e ngāue ʻa e ʻOtuá. Tau fakahoko muʻa hotau misioná” (ʻi he James R. Clark, comp., Messages of the First Presidency of The Church of Jesus Christ of Latter-day Saints, 6 vols. [1965–75], 3:258).

ʻE hoku ngaahi tokoua mo e tuofāfine, ko ha tukupā faingataʻa ʻeni kiate kitautolú. Ko ha fili ʻeni kuo pau ke tau fai maʻu pē, ʻo hangē pē ko ia naʻe fili ki ai ʻa e ngaahi toʻu tangata ʻi muʻá. Kuo pau ke tau fehuʻi hifo kiate kitautolu,

Ko hai ʻoku ʻi he tafaʻaki ʻa e ʻEikí? Ko hai?
Ko ʻeni ʻa e taimi ke fakahā aí.
ʻOku tau fehuʻi taʻe manavahē ai:
Ko hai ʻoku ʻi he tafaʻaki ʻa e ʻEikí? Ko hai?
(“Tau Nofo he ʻEikí Hono Tafaʻakí,” Ngaahi Himí, fika 163).

ʻOku mahino moʻoni nai kiate kitautolu, hono mahuʻinga lahi ʻo e meʻa ʻoku tau maʻú? Ko hono fakakātoa ia ʻo e ngaahi toʻu tangata kotoa ʻo e tangatá, pea ko e vahe fakaʻosi ia ʻo e ngaahi lekooti kotoa ʻo e faʻahinga ʻo e tangatá.

Ka ʻoku ʻikai te tau tuʻu ai ki ha tuʻunga ʻoku māʻolunga. Ka ʻoku totonu ke fakavaivaiʻi ai hotau lotó. ʻOku ʻomi ai kiate kitautolu ha fatongia ke tau ala atu ʻi he ʻofa ki he kakai kotoa pē ʻi he Laumālie ʻo e Faiako Mataotaó, ʻa ia naʻá Ne ako mai ʻo pehē, “Ke ke ʻofa ʻi ho kaungāʻapí ʻo hangē pē ko koe” (Mātiu 19:19). Kuo pau ke tau kapusi ki tuʻa ʻa e fie māʻoniʻoní, pea tau ikunaʻi ʻa e tokanga siokita pē kiate kitá.

Kuo pau ke tau fai ʻa e meʻa kotoa pē ʻoku fie maʻu ki hono fakatupulekina e ngāue ʻa e ʻEikí ʻi hono langa hake ʻa Hono puleʻangá ʻi he māmaní. ʻE ʻikai te tau lava ʻo tuku hifo ʻa e tokāteline kuo ʻomi ʻi he fakahaá, ka te tau lava ʻo nofo mo ngāue fakataha mo e kakai kehé, pea fakaʻapaʻapaʻi ʻenau tuí pea saiʻia ʻi heʻenau angaleleí, pea tau kau fakataha ʻi hono fakafepakiʻi ʻa e ngaahi akonaki halá, fekeʻikeʻí, tāufehiʻá, mo e ngaahi fakatuʻutāmaki kuo ʻi he faʻahinga ʻo e tangatá talu mei he kamataʻangá.

Te tau lava ʻo hoko ko ha kaungāʻapi lelei, pea tau fie tokoni, pea tau ʻofa mo fie foaki, pea tau kei tauhi pē ʻa e ʻelemēniti kotoa ʻo ʻetau tokāteliné.

Ko kitautolu he toʻu tangata ko ʻení, ko e ola aofangatuku kitautolu ʻo kinautolu kotoa pē kuo muʻomuʻa ʻiate kitautolú. ʻOku ʻikai feʻunga hano ʻiloʻi pē ʻoku tau mēmipa ʻi he Siasi ko ʻení. Kuo tuku kiate kitautolu ha tufakanga toputapu. Tau tali muʻa pea tau feinga ke fakahoko ia.

Kuo pau ke tau moʻui ʻo taau mo e kau muimui moʻoni ʻo Kalaisi, pea maʻu ʻa e ʻofa faka-Kalaisí ki he kakai kotoa pē, pea fetongi ʻa e koví ʻaki ʻa e lelei, pea akoʻi ʻi he faʻifaʻitakiʻanga ʻa e ngaahi hala ʻo e ʻEikí, mo fakahoko ʻa e ngāue mahuʻinga kuó ne fokotuʻu mai ke tau faí.

ʻOfa ke tau moʻui taau mo feʻunga mo e fakakoloa nāunauʻia ʻo e maama mo e ʻilo mo e moʻoni taʻengatá, ʻa ia kuo tau maʻu tuʻunga ʻi he ngaahi faingataʻa ʻo e kuohilí. Ne ʻi ai ha ʻuhinga, neongo kotoa ʻa e niʻihi kuo ʻaʻeva he māmaní, kuo tuku mai ai kitautolu ʻi he kuonga makehe mo fakaofo ko ʻení. Tau loto fakafetaʻi muʻa kae meʻa tēpuú, ke tau faivelenga. Ko ʻeku lotú ia ʻi he loto fakatōkilalo, ʻi heʻeku fakamoʻoni ki hono moʻoni ʻo e ngāué ni, pea ʻi he huafa toputapu ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.

 
© 2009 Intellectual Reserve, Inc. All rights reserved.   Rights and use information.  Privacy policy