The Christus statueThe Church of Jesus Christ of Latter-day Saints Search | Feedback | Site Map | Help | Country Sites |
Home Broadcast General Conference Archives
Conferences
ʻOkatopa 2005
Ko e Moʻoni Kuo Toe Fakafoki Maí

Ko e Moʻoni Kuo Toe Fakafoki Maí

ʻEletā Richard G. Scott
ʻO e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá

Ko e palani ʻa e Tamaí ki he fakamoʻuí mo e fiefiá, kapau ʻe moʻui ʻaki ia, ʻe tokoni ia ke ke lavaʻi e ngaahi faingataʻa kotoa pē ʻi he moʻuí.

ʻEletā Richard G. ScottʻOku tau vakai holo ki he fakautuutu ʻo e holi ke maʻu ha fakahinohino fakalaumālie ko e tupu mei he lahi ange ʻa e ngaahi fakatamaki fakaenatula ʻoku hokó mo ia ʻoku fakatupu pē ʻe he tangatá. ʻOku tupu ʻa e holi ko ʻeni ke maʻu ha fakahinohino fakalaumālié, mei heʻetau hoko ko e fānau ʻa ha Tamai Hēvani fakalangí. Ko e meʻa mahino pē ʻetau kole tokoni ki hotau Tupuʻangá ʻi he taimi ʻoku tau fehangahangai ai mo e faingataʻá. Naʻe ʻosi ʻafioʻi pē ʻe heʻetau Tamai Hēvani ʻofá ʻe hanga ʻe he fakaʻau ke kovi ange e tuʻunga ʻo e māmaní, ngaahi faingataʻa fakatāutaha lahi, ngaahi fakatamakí, ʻo tataki ʻEne fānaú ke nau fekumi ki Heʻene meʻatokoni fakalaumālié. Ko e meʻa ʻoku faingataʻá, ko e founga totonu ko ia ke ʻiloʻi ʻakí.

Naʻa tau nofo ʻi he ʻafioʻanga ʻo e ʻOtua ko ʻetau Tamai Māʻoniʻoní pea mo Hono ʻAlo ko Sīsū Kalaisí ʻi he maama fakalaumālié. Naʻa tau maʻu ai ha mahino fekauʻaki mo e Palani ʻo e Fakamoʻui ʻa e Tamaí pea mo e talaʻofa ʻe tokoniʻi kitautolu ʻi he taimi ʻe fanauʻi mai ai kitautolu ki he māmaní ke hoko ko ha kakai matelié. Naʻe fakamatalaʻi kiate kitautolu ʻa e taumuʻa ʻo e moʻuí. Naʻe fakahā mai kiate kitautolu:

“Te tau fakatupu ha maama ʻa ia ʻe lava ke nofo ai ʻa kinautolú ni;

“Pea te tau ʻahiʻahiʻi ʻa kinautolu ʻi he meʻá ni ke vakai pe te nau fai ʻa e ngaahi meʻa kotoa pē ʻe fekau ʻe he ʻEiki ko honau ʻOtuá kiate kinautolú;

“Pea ko kinautolu ʻe tauhi ki honau muʻaki tuʻungá, [ʻa ia te nau talangofua ʻi he maama fakalaumālié], ʻe fakalahi kiate kinautolu; . . . pea ko kinautolu ʻe tauhi ki honau tuʻunga hono uá, [ʻo talangofua lolotonga e moʻui matelié], ʻe fakalahi ʻaki ʻa e nāunau ki honau ʻulú ʻo taʻengata pea taʻengata.”1

ʻOku fakahā mai ʻe he ngaahi leá ni ʻa e tefitoʻi taumuʻa ʻokú ke ʻi he māmaní aí. Ko e taumuʻá ke siviʻi koe pe te ke talangofua ki he ngaahi fekau ʻa e ʻEikí, peá ke tupulaki ai ʻi hoʻo mahinó, ngaahi meʻa ʻokú ke malavá, mo e ʻulungāanga taau kotoa pē. Ke maʻu ʻa e ouau kotoa pē ʻoku fiemaʻu ke ke maʻú pea tauhi e ngaahi fuakava kotoa pē ʻokú ke fie maʻú. Ke faʻu pea tauhi ha fāmili. ʻOku kau ʻi he meʻa ko ʻeni ʻokú ke aʻusiá, ha ngaahi taimi ʻo e ʻahiʻahí mo e fiefiá, pea ko e taumuʻá pē ke ke foki ki he Tamai Hēvaní kuó ke ikuna hili ia haʻo lavaʻi lelei e ngaahi faingataʻa mo e ngaahi faingamālie ʻo e moʻui matelié, ke ke maʻu ʻa e ngaahi tāpuaki kuo talaʻofa ʻaki ki he talangofua pehení.

Naʻe tomuʻa akonekina mo teuteuʻi koe ki he ngaahi tūkunga te tau fetaulaki fakafoʻituitui mo ia ʻi he moʻui matelié kae lava ke mou aʻusia e ola lelei tahá mei he vahaʻataimi hotau ʻahiʻahiʻí mo ʻetau tupulaki ʻi he moʻui fakamatelié. Naʻe fakamatalaʻi ai ʻa e founga ʻe tataki ʻaki koe ʻe heʻetau Tamaí ʻi he moʻui fakamatelié. Te Ne fili mei he fānau fakalaumālie lototoʻa mo talangofua tahá, ha kau palōfita mo ha kau tamaioʻeiki kuo ʻosi fakamafaiʻi ke nau maʻu ʻa Hono lakanga fakataulaʻeikí, akonekina ʻi Heʻene moʻoní pea fakahinohino kinautolu ke nau fakamafola ʻa e moʻoní ʻi he lotolotonga ʻo ʻEne fānaú ʻi he māmaní. ʻE foaki ʻe he ʻOtuá ki Heʻene fānaú taki taha ʻa e tauʻatāina ke filí, ʻa e totonu ke fili ʻa ʻEne akonakí pe tukunoaʻi iá. ʻE fakalotolahiʻi ʻa e toko taha kotoa pē ka he ʻikai fakamālohiʻi kinautolu ke talangofua. Naʻe mahino kiate koe neongo te ke lava ke fili ho hala ke ke foua he māmaní, ka he ʻikai te ke lava ke puleʻi ʻa e ola ʻo hoʻo ngaahi filí. ʻE toki fakapapauʻi atu ia ʻe he fono taʻengatá.

Kapau naʻe moʻui taau ha taha pea totonu ai ke ne maʻu ʻa e ngaahi tāpuaki mahuʻinga taha kuo talaʻofa ʻakí kae ʻikai te ne lava ke maʻu kinautolu ʻi māmani tupunga mei ha ngaahi ʻuhinga naʻe ʻikai te ne lava ke mapuleʻi, ʻe ʻoange kiate ia ha faingamālie hili ʻa e moʻui matelié. ʻE taʻofi haʻo toe manatu ki he moʻui ʻi he maama fakalaumālié ke fakapapauʻi ʻe ʻaonga ho siviʻí, ka ʻe fakahinohinoʻi koe ʻi he founga ke ke moʻui ʻakí. Ko e palani ʻa ʻetau Tamaí ki he fakamoʻuí ʻi he moʻui ko ʻení pea mo e faingamālie ke toe foki hake kiate Iá, ʻe ui ia ko e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí.

Ki muʻa pea Fakatupu ʻa e māmaní, naʻe kamata ʻe ha laumālie poto kae angakovi ko Lusifā pe Sētane, ha angatuʻu ki he palani ʻa ʻetau Tamaí. Naʻá ne fokotuʻu ke liliu e ngaahi fie maʻú. Tupu mei he mālohi hono fakalotoʻi ʻe Sētane e fānau fakalaumālie ʻa e Tamaí, naʻe muimui ai ha vahe tolu ʻe taha ʻiate ia pea naʻe kapusi ʻa kinautolu ki tuʻa. Naʻe mole meiate kinautolu ʻa e faingamālie makehe ke nau tupulakí pea mo e faingamālie ke maʻu ha sino fakamatelié.

ʻOku ʻafioʻi lelei ʻe heʻetau Tamai Hēvaní ʻa ʻEne fānaú taki taha, pea naʻá Ne ʻafioʻi ʻe ʻi ai e taimi ʻe ʻahiʻahiʻi ai hanau tokolahi, maʻu kinautolu ʻe māmani, pea fakafisingaʻi e fakamoʻoni mo e ngaahi akonaki ʻa ʻEne kau palōfitá. ʻE fetongi ʻe he fakapoʻuli fakalaumālie ʻa e maama ʻo e moʻoní ʻi ha tuʻunga ʻe ui ko e hē mei he moʻoní. ʻE ui leva ʻa e vahaʻataimi mei hono maʻu ʻo e moʻoní ki heʻene mole fakaʻāufuli tupu mei he fai angahalá, ko ha kuonga fakakosipeli. ʻE fili hokohoko maʻu pē ha palōfita ʻi he ngaahi kuonga fakakosipelí ke kei maʻu ʻa e moʻoní ʻi māmani maʻá e kakai angatonú, neongo ʻa hono liliu pe taʻe tali ʻe ha tokolahí.

Naʻá ke ako ʻo ʻiloʻi ʻe fakahoko ʻe he Maama ʻa Kalaisí ʻa e fakahinohino ko iá. ʻOkú ne ʻomi ʻa e maama mo e moʻui ki he meʻa kotoa pē. ʻOkú ne ueʻi ʻa e kakai kotoa pē ʻi he māmaní ke nau ʻiloʻi e faikehekehe ʻo e moʻoní mei he meʻa ʻoku halá, ʻa e totonú mei he taʻe totonú. ʻOku ʻikai ko ha tangata ʻa e Maama ʻa Kalaisí. Ko ha mālohi ia mo ha ivi takiekina ʻoku haʻu mei he ʻOtua ko ʻetau Tamaí mo Hono ʻAlo ko Sīsū Kalaisí, pea ko e taimi ʻoku muimui ai ha taha ki aí, te ne tataki ʻa e toko taha ko iá ke ne taau ke maʻu e tataki mo e ueʻi pau ange ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní. Naʻe talaatu ʻe fakavaivaiʻi ʻe he maumau fonó ʻa e ivi takiekina ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní, ka ʻe toe lava pē ke maʻu ia ʻo fakafou ʻi he fakatomala totonú. Naʻá ke fiefia hoʻo ʻiloʻi ko kinautolu ko ia ʻe talangofua mo maʻu e ngaahi ouau totonú mo e ngaahi fuakava ʻoku fiemaʻú pea kei faivelengá, te nau maʻu ʻe kinautolu ʻa e nāunau fakasilesitialé pea nofo ʻi he ʻao ʻo e Tamaí mo Hono ʻAló ʻo aʻu ki ʻitāniti.

ʻOku tau ʻilo fēfē ʻa e ngaahi moʻoni ko ʻení? Te ke lava fēfē ke fakapapauʻi ʻoku nau moʻoni? ʻOkú ke vakai holo ki ha fuʻu puputuʻu lahi ʻoku hoko fekauʻaki mo e natula ʻo e ʻOtuá, ʻEne ngaahi akonakí, pea mo e taumuʻa ʻo e moʻuí. ʻOku tataki fēfē leva ʻe he ʻOtua ko ʻetau Tamai Hēvaní ʻa ʻEne fānaú ʻi mamani? ʻOkú Ne fakafehokotaki fēfē ʻa e moʻoní mo Hono finangaló ke lava ai ʻe he fānau tui mo angatonú ʻo fai ʻa e ngaahi fili ʻoku totonú pea maʻu e ngaahi tāpuaki ʻoku finangalo e Tamai Hēvaní ke nau maʻú? Te u fakamatalaʻi atu.

Talu mei hono fakavaʻe ʻo e māmaní mo e muimui pau ʻa e ʻOtua ko ʻetau Tamaí ki Heʻene palani ne u toki fakamatalaʻi atú. Naʻe ngāue ʻa ʻĀtama ke vahevahe e palani ʻa ʻetau Tamaí ki heʻene fānaú mo hono hakó. Naʻe tui e tokolahi pea naʻe tāpuakiʻi kinautolu. Ka naʻe fili ha tokolahi ke fakaʻaongaʻi ʻenau meʻafoaki fakaʻotua ko e tauʻatāina ke filí, ke fakafisingaʻi ai ʻa ʻEne ngaahi akonakí mo ʻEne ongoongoleleí. Naʻe ʻikai ke tali ʻe he kakai talangataʻá ʻa e moʻoní he naʻa nau liliu e ngaahi akonakí mo e ngaahi ouaú, ʻo tupu ai ʻenau mamaʻo mei he ʻOtuá. Naʻe hokosia e taimi naʻe fetongi ai e maama ʻo e moʻoní, ʻaki ha fakapoʻuli fakalaumālie pea ʻave ʻa e lakanga fakataulaʻeikí mo e Siasí moʻoní mei he lotolotonga ʻo e kakaí.

Naʻe fakafoʻou ʻa e moʻoní ʻe he kau palōfita hangē ko ʻĪnoke, Noa, ʻĒpalahame mo Mōsese maʻa honau kuongá ka naʻe hoko ki ha taimi naʻe ʻikai ke tali ai ʻe he tokolahi ʻenau ngaahi ngāué. Naʻe ʻaloʻi ʻa Sīsū Kalaisi ko e ʻAlo ʻOfaʻanga ʻo e ʻOtuá ʻi māmani ʻi he vahevaheʻanga ʻo taimí. Naʻá Ne toe fakafoki mai e moʻoní pea tokoni ʻi he ʻofa mo e manavaʻofa. Naʻá Ne toe fokotuʻu ʻa Hono Siasí ʻi māmani pea tuku ki ai ha kau ʻaposetolo mo e kau palōfita. Naʻá Ne fakahoko ʻa e fekau fakaʻotua ʻa ʻEne Tamai Māʻoniʻoní ʻi he mamahi lahi, ʻo Ne hoko ko hotau Fakamoʻui mo hotau Huhuʻi. Naʻá Ne tuku ke tutuki Ia. Naʻá Ne toetuʻu peá Ne ikuna e mate fakatuʻasinó. Ko ʻene feilaulau fakalelei taʻe fakangatangatá, ko ha meʻaʻofa fakalangi ia ʻokú ne fakahoko ke lava ʻo fakamolemoleʻi e ngaahi angahala ʻa e tokotaha ʻoku fakatomalá pea taau ai ke ne maʻu ʻa e moʻui taʻengatá. Ka neongo ia, naʻe fakafisingaʻi ʻe he kakai kotoa pē ʻa e ʻAlo ʻo e ʻOtuá, tuku kehe pē ha kiʻi niʻihi tokosiʻi. Naʻe fakatangaʻi ʻEne kau ʻaposetoló mo e kāingalotu ʻo e Siasí pea tāmateʻi hanau tokolahi. Ne lōmekina ʻa māmani ʻi ha vahaʻataimi lōloa mo fakamanavahē, ʻe ha fakapoʻuli fakalaumālie lahi.

ʻOku hiki ʻi he folofolá naʻe faʻa ongona ai e leʻo ʻo e ʻOtua ko e Tamaí, ʻi he hoko ha ngaahi meʻa mahuʻinga makehe. Naʻe toutou hā tonu mai ʻa Sīsū Kalaisi ki ha niʻihi fakafoʻituitui. Ka ko ha taimi makehe mo fakaʻotua pē ʻe taha ʻoku tau ʻiloʻi naʻe hā tonu ai ʻa e ʻOtua ko e Tamaí ki ha taha. Naʻá Ne hā fakataha mo Hono ʻAlo Māʻoniʻoni ko Sīsū Kalaisí ki ha taha. Ko e toko taha ko iá ʻa e talavou ko Siosefa Sāmita ko e Siʻí, ʻa ia ko ha laumālie makehe ne teuteuʻi pē teʻeki ke ʻai e tuʻunga ʻo e māmaní. Te ne hoko ko e palōfita maʻongoʻonga taha kuo tuku ki he māmaní. Naʻe ʻamanaki ke hoko mo hono toe fakafoki mai ʻo e mafai ʻo e lakanga fakataulaʻeikí, fakafoki kakato mai ʻo e Siasi ne fokotuʻu ʻe he Fakamoʻuí, pea mo e ngaahi tohi folofola ne toe fie maʻu maʻa hotau kuongá, ʻo fakafou ʻi he hokohoko maʻu fakahā mei he Fakamoʻuí.

Naʻe hāʻele mai ʻetau Tamai angaʻofá ki māmani mei Heʻene fakatupu kilukiluá, ke fakamahinoʻi e moʻoní, ke fakamovetevete atu e ngaahi ʻao matolu ʻo e fakapoʻuli fakalaumālié, ke fokotuʻu Hono natula totonú, ke toe fakafoki mai hono kakato ʻo e moʻoní, pea mo fakahoko e founga pē ʻe taha ke maʻu ai ha tataki fakalaumālie ʻoku paú. Naʻe kamata ʻa e fakafoki mahuʻinga ko ʻeni ʻo e ongoongoleleí, ʻaki ha kupuʻi lea faingofua: “Ko Hoku ʻAlo ʻOfaʻangá ʻeni. Fanongo kiate Ia!”2 Naʻe hoko ai hono Toe Fakafoki mai ʻo e moʻoní, lakanga fakataulaʻeikí, ngaahi ouau toputapú, mo e Siasi moʻoní fakataha mo e palani ʻa e Tamaí ki he fakamoʻuí mo e fiefia. Kapau ʻe moʻui ʻaki ia, ʻe tokoni ia ke ke lavaʻi e ngaahi faingataʻa kotoa pē ʻi he moʻuí. ʻE tokoni atu hoʻo tui mo talangofuá, ke ke taau mo feʻunga ai ke maʻu e tataki fakalaumālie ʻokú ke fie maʻú. ʻE ʻoatu ʻe he tokoni ko iá ʻa e mālohi ke ke moʻui ʻo fakatatau mo e meʻa ʻokú ke ʻilo ʻoku totonu ke ke moʻui ʻakí, neongo ʻa e fakaʻau ke kovi ange ʻa e ngaahi tuʻunga ʻo e māmaní.

Ko e hā ha fuʻu meʻa mahuʻinga fēfē fau naʻe fie maʻu ai ke ʻaʻahi mai e ʻOtua ko e Tamaí? Ke kamata ʻa e “kuonga ʻo e kakato ʻo e ngaahi kuongá” ʻa ia ne tomuʻa fakahā ʻe he kau palōfita ʻo e fuakava motuʻá mo e fuakava foʻoú. Kuo hokosia e kuonga ke fakatahaʻi kotoa mai ai ʻe he Tamaí ʻa e meʻa kotoa pē ʻia Kalaisi,3 foaki e ngaahi kī kotoa ʻo e Puleʻangá pea toe fakafoki ʻa e ʻilo ne maʻu ʻi he ngaahi kuonga fakakosipeli4 ʻo e kuohilí, ʻi Heʻene fokotuʻu e kuonga fakakosipeli fakamuimui taha moʻó e māmaní.

Naʻe ʻafioʻi ʻe he Fakamoʻuí ʻe faingataʻa ki ha tokolahi ke tui naʻe hoko hono toe fakafoki nāunauʻia mai ko ʻeni ʻo e ongoongoleleí, ko ia naʻá Ne ʻomi ai ha fakamoʻoni ʻoku lava ke tau ala ki ai ke ne fakamoʻoniʻi ʻa hono moʻoní, ʻa ia ko e Tohi ʻa Molomoná. ʻOku fakamatalaʻi ʻi hono ngaahi pēsí ʻa e founga ke fakamoʻoniʻi ʻaki hono moʻoni ʻo e ongoongolelei Kuo Toe Fakafoki Maí. Naʻá Ne fakafou mai foki ʻia Siosefa Sāmita mo ha tohi folofola ʻoku hā ai mo ha ngaahi fakahā kehe, ʻa ia ko e Tokāteline mo e Ngaahi Fuakavá mo e Mataʻitofe Mahuʻingá. ʻOku ʻikai ha ofo ʻi he fakatefito ʻe Siosefa Sāmita e konga lahi ʻo ʻene ngāué, ʻi he Fakamoʻuí, ʻEne Fakaleleí mo ʻEne tokāteliné.

Lolotonga hono malangaʻi ʻo e pōpoaki mahuʻingá ni ʻi māmaní, kuo ola lelei ʻaupito e ngāue ko ia ʻa Sētane ki he kakaí ke tukunoaʻi pe fekumi ki ai ʻi ha ngaahi feituʻu hala. Kuo ʻikai ngata pē he ngalo ʻi he tokolahi, ʻa ʻenau Tamai Hēvaní mo e taumuʻa ʻo e moʻui fakamatelié, ka ʻoku tātātaha ke nau fakakaukau kiate Ia pe fakalaulauloto ki hono ʻuhinga ʻoku nau ʻi he māmaní aí. Kuo taki kinautolu ke moʻua kakato honau taimí ki he ngaahi meʻa noaʻiá ʻokú ne toʻo ʻenau tokangá mei he ngaahi meʻa ʻoku mahuʻingá. ʻOua naʻa mou fai e fehālaaki ko iá.

ʻI heʻeku hoko ko ha tamaioʻeiki ʻa Sīsū Kalaisí, ʻoku ou fakamoʻoniʻi ʻoku moʻoni e meʻa kuó u fakamatalá. ʻOku ʻikai feʻunga pē ke maʻu ha ʻilo fakaveiveiua ki he moʻoní pe ko e moʻui ʻa e Tamaí mo Hono ʻAlo ko hotau Fakamoʻuí. Kuo pau ke tau ʻiloʻi fakafoʻituitui moʻoni ʻa Kinaua. Kuo pau ke ke ongoʻi ʻa ʻEna ʻofa lahi kiate koé. Kuo pau ke ke falala te Na tokoniʻi koe ke ke ʻiloʻi ʻa e taumuʻa ʻo hoʻo moʻui ʻi he māmaní pea fakamālohia koe ke ke taau mo e ngaahi tāpuaki ʻoku talaʻofa maí, ʻi hoʻo moʻuiʻaki e moʻoní ki he lelei taha te ke lavá. ʻOku fie maʻu ke mahino kiate koe e ngaahi fekau ʻa e ʻOtuá kae toki lava ke te talangofua ki ai. ʻOku fie maʻu ke tui ki ai. Ko e founga lelei taha hono maʻu ʻo e mahino ko iá ko hono ako fakatāutaha ʻo e tokāteliné. Ko e taha ia ʻo e ngaahi ʻuhinga naʻe fakaafeʻi ai ʻe Palesiteni Hingikelī mo hono ongo tokoní ʻa e kāingalotú kotoa ʻi Siulai ʻo e taʻu ní ke nau lau ke ʻosi e Tohi ʻa Molomoná ki he fakaʻosinga ʻo e taʻú. Naʻa nau talaʻofa mai: “ʻE tāpuekina ʻa kinautolu ʻoku nau lau e Tohi ʻa Molomoná ʻaki e laumālie ʻo e ʻEikí pea mo ha loto fakapapau lahi ange ke talangofua ki Heʻene ngaahi fekaú, pea mo ha fakamoʻoni ʻoku mālohi ange ki hono moʻoni ʻoku moʻui ʻa e ʻAlo ʻo e ʻOtuá.”5 Kuó u ʻosi ʻahiʻahiʻi pea fakamoʻoniʻi e talaʻofa ko iá ʻi heʻeku moʻuí pea ʻoku ou fakamoʻoniʻi ʻa hono moʻoní. Kapau kuó ke talangofua ki he faleʻi ko iá ʻi he loto-tōnunga, ʻokú ke ʻiloʻi pē e meʻa ʻoku ou ʻuhinga ki aí. Kapau kuo teʻeki ai ke ke kamata, ʻoku kei taimi pē ke fakakoloaʻi ʻa hoʻo moʻuí ʻaki lau e Tohi ʻa Molomoná. Fakamolemole ʻo fai ia.

ʻI heʻeku hoko ko e ʻAposetolo ʻa e ʻEiki ko Sīsū Kalaisí, ʻoku ou fakamoʻoni ai ʻi he loto mālūʻia naʻe fakahoko ʻe he ʻOtua ko ʻetau Tamaí mo Sīsū Kalaisi, ʻo fakafou ʻia Siosefa Sāmita, ʻa hono Toe Fakafoki Mai ʻo e Ongoongolelei kuó u lau ki aí, pea kuo ʻi he funga ʻo māmaní ʻa e maama ngingila ʻo e moʻoní mo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisí, pea kuo fakahā mai e natula totonu ʻo e ʻOtua ko e Tamaí mo Hono ʻAló, pea ʻi he palani ʻo e fakamoʻui ʻa e ʻOtuá kuo lava ai ke maʻu ʻe kinautolu kotoa pē ʻoku fekumi fakamoʻomoʻoni ki aí. Maʻu ia. Moʻuiʻaki ia ke ke maʻu ai ʻa e nongá mo e fiefiá. ʻI he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.

Maʻuʻanga Fakamatalá

1. ʻĒpalahame 3:24-26.

2. Siosefa Sāmita 2:17.

3. ʻEfesō 1:10.

4. Vakai, T&F 128:18–21.

5. Vakai ki he Tohi ʻa e Kau Palesitenisī ʻUluakí, 25 ʻo Siulai, 2005.

 
© 2008 Intellectual Reserve, Inc. All rights reserved.   Rights and use information.  Privacy policy