Todistus Vanhin Loren C. Dunn täysinpalvellut seitsemänkymmenen koorumin jäsen "Tiedän, että Jumala, Isämme, on mukana tässä työssä suurissa kokouksissa niin kuin tämä, ja että Jumala on tässä työssä mukana pienimmässäkin seurakunnassa ja pienimmässäkin joukossa." Vain kuusi päivää sitten presidentti Gordon B. Hinckley vihki Bostonin temppelin. Hänen kanssaan tilaisuuteen osallistuivat presidentti Boyd K. Packer ja vanhin Neil L. Andersen sekä heidän puolisonsa. Vihkiminen tapahtui avointen ovien tilaisuuksien jälkeen, joiden aikana temppeliin kävi tutustumassa yli 83 000 henkilöä. Neljään vihkimistilaisuuteen osallistui yli 16 000 jäsentä joko temppelissä tai läheisissä vaarnakeskuksissa. Vaikka jokainen temppeli on tärkeä ja tarjoaa samat iankaikkiselle elämälle välttämättömät toimitukset, niin tämä vihkiminen oli monella tapaa historiallinen. Tämä on ensimmäinen temppeli kaupungissa, jota pidetään vapauden kehtona silloisessa uudessa maailmassa. Boston oli myös monien ensimmäisten kirkkomme johtajien ja jäsenten varhainen koti. Vihkiminen tuntui kuvaavan Amerikan suurenmoisen perinnön sekä Jeesuksen Kristuksen palautetun evankeliumin pyhien juurien yhdistymistä. Joillakuilla läsnä olleilla oli aiempia siteitä Bostoniin ja sen lähiympäristöön. Useimmat olivat paikalla, koska he asuvat sillä alueella ja koska he iloitsivat temppelin vihkimisestä keskuuteensa. Kaikki paikalla olleet olivat Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäseniä, jotka kuuluvat Jumalan perheeseen, kuten presidentti Hinckley sanoi kulmakiven muuraustilaisuudessa, samaan kansaan kuin pyhät, "jonka perustuksena ovat apostolit ja profeetat ja jonka kulmakivenä on itse Kristus Jeesus" (Ef. 2:19­20). Läsnä oli alueen syntyperäisiä asukkaita, joista monet olivat saapuneet lastensa ja lastenlastensa kanssa, eli kolme sukupolvea kelvollisia jäseniä, joilla on temppelisuositus. Kirtlandin temppelin vihkimisrukouksessa profeetta Joseph Smith pyysi Herraa murtamaan sen ajan vainojen ikeen (ks. LK 109:31­33, 47). Vaikka haasteita on yhä jäljellä, me näemme väärinymmärryksen ja ennakkoluulojen ikeen murtuvan tänä temppelien rakentamisen ja avointen ovien aikakautena. Temppeleiden sinetöimishuoneissa on peilejä, jotka on sijoitettu vastakkaisille seinille. Kun peiliin katsoo, näkee oman peilikuvansa heijastuvan, niin sanoakseni, sukupolvesta toiseen niin taakse- kuin eteenkinpäin ilman loppua, tarkoittaen meidän kaikkien iankaikkista luonnetta. Ehkäpä tällaiselle tavalle sijoittaa peilit on toinenkin syy. Se kertoo kaikista niistä, jotka elivät ennen meitä, ja kaikista niistä, jotka tulevat meidän jälkeemme. Ajattelen profeetta Josephin sanoja: "Ja nyt, niiden monien todistusten jälkeen, jotka hänestä on annettu, tämä on se todistus, kaikista viimeisin, jonka me hänestä annamme: että hän elää!" (LK 76:22.) Huolimatta kaikista niistä, jotka ovat todistaneet tästä työstä, ja kaikista niistä, jotka vielä todistavat tästä työstä minun päivinäni, minä lausun tämän todistuksen teille tänä päivänä tässä ja nyt. Tiedän, että taivaassa on Jumala, ja tiedän, että Hän elää. Tiedän, että Jumala elää. Tiedän, että Jumala elää. Tiedän, että Hän elää, ja tiedän, että Hän on meidän kaikkien Isä. Tiedän, että Jumala, Isämme, on mukana tässä työssä suurissa kokouksissa niin kuin tämä, ja että pienimmässäkin seurakunnassa ja pienimmässäkin joukossa Jumala on tässä työssä mukana. Tiedän, että Jeesus Kristus on Vapahtajamme ja Lunastajamme ja että Hän on ostanut meidät vuodattamalla verensä ja kärsimällä Getsemanessa. Tiedän, että apostolit ja profeetat ovat tämän työn perusta ­ aina profeetta Joseph Smithistä presidentti Gordon B. Hinckleyyn tänä päivänä. Veljeni ja sisareni, tämä on Jeesuksen Kristuksen evankeliumi. Tämä työ on totta. Siunatkoon Herra meitä niin, että eläisimme sen mukaan. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.