The Christus statueThe Church of Jesus Christ of Latter-day Saints Search | Feedback | Site Map | Help | Country Sites |
Home Kielet Päävalikko
Yleiskonferenssi
huhtikuu 1999
Kasteemme hengellinen voima

Kasteemme hengellinen voima

Carol B. Thomas
ensimmäinen neuvonantaja Nuorten Naisten ylimmässä johtokunnassa

Kuinka me voimme soveltaa kasteemme hengellistä voimaa säädyllisyyden periaatteeseen? Me toivomme, että se, kuinka te pukeudutte, on yksi niistä asioista, joka tekee teistä erilaisia kuin muu maailma.

Carol B. Thomas

Rakkaat nuoret ystäväni ­ ­ kuinka rakastammekaan teitä! Mikä siunaus onkaan saada olla täällä kanssanne tänä iltana. Hiljattain vanhin Robert D. Hales, joka on yksi kahdentoista koorumin jäsenistä, esitti kysymyksen: "Tietävätkö nuoret naisemme, mitä heidän kasteenliittonsa tarkoittaa?" Ja sitten hän sanoi: "Toivon, että opetatte sen heille." Muistan ajatelleeni: "Ymmärränkö minä täysin oman kasteenliittoni merkityksen?" Niinpä tänä iltana aion puhua muutaman minuutin siitä, mitä Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäseneksi tuleminen todella tarkoittaa ja kuinka kasteemme voi olla siunauksena elämässämme. Vapahtaja on verrannut kastettamme uudestisyntymiseen.

Haluan teidän ajattelevan kahta elämänne suurenmoisinta hetkeä: päivää, jona synnyitte, ja päivää, jona teidät kastettiin, kahta erittäin tärkeätä syntymää tämän elämän aikana. Kukaan meistä ei pysty muistamaan päivää, jona synnyimme. Voitte vain kuvitella, että äitinne piti teitä sylissään ja uneksi siitä, mitä teistä tulisi.

Päivä, jona teidät kastettiin ­ teidän toinen syntymänne ­ ei todennäköisesti ole yhtä vaikea muistaa. Kuunnelkaa, mitä filippiiniläinen mehiläistyttö Lan-Ting kirjoitti omasta kasteestaan:

"Minusta tuntui kuin olisin syntynyt uudelleen. Mikä ihmeellinen puhtauden, synnittömyyden tunne! Äitini kyyneleet vierivät vuolaina kuin helmilähteet, ja näin, että ne olivat ilon kyyneliä! Äiti sanoi minulle vilpittömästi: 'Lan-Ting, tänä päivänä voin huojentuneena sanoa, että voin jättää sinut Herran haltuun. Luotan siihen, että Hän on kanssasi elämäsi matkalla.'" (Nuorten Naisten toimistossa oleva kirje.)

Kaste on meidän hengellinen uudestisyntymisemme. Se puhdistaa meidät kiireestä kantapäähän ja antaa meille Pyhän Hengen lahjan kautta Vapahtajan olemaan kanssamme. Hän on meidän jokaisen kanssa elämän matkalla.

Kasteessamme ja konfirmoimisessamme tapahtuu neljä asiaa: 1) meistä tulee Kristuksen kirkon jäseniä ja me lupaamme seurata Häntä, 2) me saamme syntimme anteeksi, 3) kaste avaa meille pääsyn selestiseen valtakuntaan ja 4) se on henkilökohtaisen pyhittäytymisen alku (ks. Bible Dictionary, s. 619). Voisimme sanoa, että meidät "tehdään pyhiksi".

Kolme ensimmäistä kohtaa ovat aivan ilmeiset. Tarkastelkaamme tänä iltana neljättä kohtaa, pyhäksi tulemista. Mitä pyhäksi tuleminen tarkoittaa? Te olette muuttuneet, koska olette saaneet Pyhän Hengen. Te olette erilainen henkilö. Se tarkoittaa, että te ette voi enää kuulua maailmaan, te ette voi enää palata entiseen. Vanhin Hales on sanonut: "Auttakaa nuoria naisiamme ymmärtämään, että kun heidät kastetaan, heidät otetaan 'pois maailmasta' ja 'sisälle valtakuntaan'" (muistiinpanot Nuorten Naisten Ylimmän johtokunnan kokouksesta, 5. joulukuuta 1997). Teidät otetaan pois pimeydestä Kristuksen valoon. Se on kokonaan uuden elämän alku.

Vanhin Henry B. Eyring, toinen kahdentoista koorumin jäsen, muistaa sen, kun hänet kastettiin. Matkalla kotiin hän ajatteli koko ajan: "Voi, voi, vapaamatkustajan elämä on ohi." Ja se on totta. Kasteemme jälkeen meillä on kaikilla siunaus olla vastuussa jokaisesta teosta elämässämme.

Ranskan kuningas Ludvig XVI:n pojasta kerrotaan seuraavaa: Kun hän oli nuori mies, ilkeät miehet ryöstivät hänet mukaansa syöstessään kuninkaan valtaistuimelta. Hän joutui puolen vuoden ajan alttiiksi kaikenlaiselle viheliäiselle ja halpamaiselle, mitä ikinä saattoi kuvitella, mutta hän ei koskaan antanut periksi paineen alla. Tämä sai hänen vangitsijansa ymmälleen, ja he kysyivät häneltä, miksi hänellä oli niin suuri moraalinen voima. Hänen vastauksensa oli yksinkertainen: "En voi tehdä, mitä pyydätte, sillä minä synnyin kuninkaaksi" (ks. Vaughn J. Featherstone, "The King's son", New Era, marraskuu 1975, s. 35). Te synnyitte Kuninkaan tyttäriksi. Kun teidät kastettiin, teille luvattiin kuninkaalliset siunaukset, kun te pyhittäydytte ja tulette pyhiksi.

Miten me sitten teemme sen? Kuinka meistä voi tulla pyhempiä, niin että saamme vaatia kuninkaallisen perintömme itsellemme? Kristus on sanonut: "Seuraa siis minua ja tee sitä, mitä olet nähnyt minun tekevän" (2. Ne. 31:12).

Haluan kertoa teille muutamasta nuoresta naisesta, jotka seuraavat Kristuksen valoa.

Eräs lehvänsitoja Arizonasta kirjoittaa:

"Oli lokakuu ja koulumme tanssiaiset lähestyivät nopeasti, mutta olin vasta 15-vuotias, kun eräs poika pyysi minua kanssaan noihin tanssiaisiin. Ajattelin vastata myöntävästi ja tavata hänet tanssiaisissa. Vanhempani eivät saisi tietää. Mutta sitten käsitin, ettei sillä olisi merkitystä, että vanhempani eivät tietäisi ­ taivaallinen Isäni ja Jeesus Kristus tietävät aina, ja juuri heillä on väliä. En mennyt tanssiaisiin. Pyysin sen sijaan ystävättäriäni meille. Olin tosi onnellinen ja huoleton ja täynnä elämänhalua." (Nuorten Naisten toimistossa oleva kirje.)

Eräs Rebecca-niminen mehiläistyttö kertoi seuraavan päiväkirjamerkinnän:

"Joskus yläaste on mielestäni aika rankkaa. Luokassani on yksi poika, joka kiroilee paljon. Niinpä lausun pienen rukouksen, että voisin olla kiinnittämättä häneen huomiota ja ettei se jäisi minun mieleeni. Ja se toimii. Jos rukoilee, se voi ratkaista pienimmätkin ongelmat." (Nuorten Naisten toimistossa oleva kirje.)

Eräs toinen nuori nainen sanoi: "Minulla ei ole ollut kuluneen vuoden aikana kovin monia ystäviä, mutta se ei ole masentanut minua, koska sieluni on täyttänyt Hengen rauha. ­ ­ Silloinkin, kun olen tuntenut oloni yksinäiseksi tai kiusaantuneeksi ihmisten joukossa, Herra on ollut kanssani." (Nuorten Naisten toimistossa oleva kirje.)

Eräs ruusutyttö Utahista kirjoitti näin: "Kuluneena vuonna minulla oli joitakin henkilökohtaisia haasteita. Menetin yhteyden Henkeen, ja sitten tapahtui jotakin uskomatonta. Menin piispan luokse. En muista koskaan pelänneeni niin kovasti. Mutta Herra oli kanssani siinä huoneessa pitäen kiinni vapisevasta kädestäni. Tiesin, että voisin saada anteeksi. Se on ollut vaikea tie ­ nöyrtymistä, parannuksen tekoa ja rukouksen oppimista uudelleen. Mutta Herra on ollut kanssani. Hän ei ole koskaan jättänyt minua hetkeksikään. Olen ollut molemmilla puolilla, ja valoisa puoli on ehdottomasti paras." (Nuorten Naisten toimistossa oleva kirje.)

Kiitos, nuoret naiset, halustanne seurata Vapahtajan valoa. Teillä on kaikilla vaikeita tilanteita elämässänne, mutta te tunnette hengellisen voimanne lähteen. Joka kerta kun rukoilette tai lausutte todistuksen tai puolustatte sitä, mikä on oikein, te pysäytätte pahan voimat elämässänne.

Kun kuljette koulun käytävillä ja näette kaikkia muita oppilaita, niin ajatteletteko te: "Minä olen erilainen"? Te ette ole heitä parempia, mutta teidän tietonne Vapahtajasta ja teidän Hänelle tekemänne lupaukset tekevät teistä erilaisia, ja se ero voi olla etu, siunaus.

Yksi vaikeimmista asioista monille teistä on säädyllisyys. Kuinka me voimme soveltaa kasteemme hengellistä voimaa säädyllisyyden periaatteeseen? Me toivomme, että se, kuinka te pukeudutte, on yksi niistä asioista, joka tekee teistä erilaisia kuin muu maailma. Marcie Matthews, lehvänsitoja Chicagosta Illinoisista, kertoo itsestään seuraavasti:

"Vuosi 1998 oli vuosi, jolloin huomasin monien Nuorten Naisten oppiaiheiden, puheiden ja neuvojen tulosten alkavan näkyä elämässäni. Olen tavallinen mormonityttö. Ei ole ollut helppoa pysyä näin horjumattomana ja lujana. Asetan koko ajan tavoitteita vahvistaakseni todistustani ja mittapuitani.

Hiljattain meillä oli Nuorten Naisten toimintailta, jossa oli aiheena säädyllisyyden tärkeys. Joka kerta ennen tätä oppiaihetta minusta oli tuntunut, että pukeuduin säädyllisesti, mutta tiesin voivani vielä muuttaa jotakin ­ shortsieni ja hameitteni pituuden. Se oli yksi heikkous, jonka tiesin itselläni olevan mutta jonka oli siirtänyt mielessäni aivan taka-alalle. Kaikki pitivät lyhyitä shortseja, minishortseja ja minihameita, ja olin ostanut omani omalla rahallani. Sitten kuulin oppiaiheen säädyllisyydestä. Menin kotiin ja halusin mennä suoraa päätä komerolleni ja heittää pois kaiken, mikä ei ollut säädyllistä, ettei se enää houkuttelisi minua. Myöhemmin kerroin asiasta vanhemmilleni. Odotin kai, että he sanoisivat minulle, ettei minun pukeutumisessani mitään vikaa ollut, ja antaisivat sitten minun jatkaa samaan tapaan.

Myöhemmin sinä iltana isä sanoi minulle, että hän oli ylpeä minusta ja että hän halusi ostaa minulle pari polvimittaista leninkiä kirkkovaatteiksi. Seuraavaksi kävin läpi kaikki vaatteeni ja annoin kaikki pois. Minun oli vaikeata luopua lempihameistani ja shortseistani, joita rakastin tosi paljon, mutta minä tein sen. Minua ei nähdä enää koskaan lyhyissä shortseissa tai minihameissa.

Minusta ei ole koskaan tuntunut paremmalta. Minusta on ihanaa, että voin mennä temppeliin ja kirkkoon ja tuntea, että olen Jumalan lapsi ja edustan Häntä ­ ­ niillä vaatteilla, joita käytän.

Haastan jokaisen nuoren naisen ottamaan tämän askeleen. Se auttaa teitä saamaan selville, keitä te olette ja mitä te edustatte. Kun meidän täytyy luopua jostakin, mikä on osa meitä, niin siunauksia tulvii enemmän kuin voitte kuvitellakaan." (Nuorten Naisten toimistossa oleva kirje.)

Marcien suurenmoinen esimerkki edustaa Nuorten Naisten johtoaihetta. Muistattehan kohdan, jossa sanotaan: "Me seisomme Jumalan todistajina aina kaikessa ja kaikkialla" ­ ja kaikissa juhlapuvuissamme.

Me olemme puhuneet kasteemme hengellisestä voimasta. Me voimme uudistaa tuon voiman joka viikko, kun nautimme sakramentin kelvollisina. "Englannin kielessä ei ole hienostuneempia ilmaisuja kuin sakramenttirukoukset. Me kehotamme teitä opettelemaan ulkoa liitot ja lupaukset, jotka sisältyvät rukouksiin leivän ja veden siunaamiseksi." (Vanhin Dallin H. Oaks, kirjoittajan hallussa olevat muistiinpanot.) Pohdiskelkaa niiden merkitystä, niin että ne voivat olla siunaukseksi elämässänne.

Rukoilen, että hoivaatte kasteenliittoanne ja pidätte siitä huolta. Kun lausutte rukouksenne, varsinkin lauantai-iltaisin, niin pyytäkää taivaallista Isää valmistamaan teitä nauttimaan sakramentti, niin että kasteenne hengellinen voima olisi läsnä elämässänne. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.

 
© 2008 Intellectual Reserve, Inc. All rights reserved.   Rights and use information.  Privacy policy