Uskonkappaleet Vanhin L. Tom Perry kahdentoista apostolin koorumista Jos käytätte niitä oppaana johdattamaan teitä, kun opiskelette Vapahtajan oppia, te saatte huomata olevanne valmiimpia julistamaan todistuksenne Herran palautetusta tosi kirkosta. Vuosi 1997 oli suurenmoinen vuosi kirkolle. Mormonipioneerien Suolajärven laaksoon saapumisen 150-vuotisjuhla herätti huomiota kaikkialla maailmassa. Sanoma- ja aikakauslehdet, televisio ja radio kertoivat tarinaamme. Miten suurenmoinen mahdollisuus se olikaan maailman kansoille kuulla enemmän siitä, keitä me olemme. Nyt meidän tulee päättää, annammeko sen jäädä vain suureksi mediatapahtumaksi vai tuleeko siitä mahdollisuus täyttää paremmin velvollisuutemme viedä evankeliumi kaikille kansanheimoille, sukukunnille, kielille ja kansoille. Olen varma siitä, että Herra odottaa meidän toimivan jälkimmäisellä tavalla. Kun meidät nostettiin ylös kasteen vesistä ja konfirmoitiin Jeesuksen Kristuksen kirkon jäseniksi, me teimme liiton Herran kanssa, että olemme mukana Hänen evankeliuminsa sanoman tuomisessa Hänen lapsilleen. Olen pohtinut tätä uutta mahdollisuutta, joka meillä on, ja olen alkanut tutkistella itseäni. Kuinka valmis olen auttamaan valtakunnan rakentamisessa? Kun tarkastelin ominaisuuksiani, mieleeni tulivat varhaisvuosinani Alkeisyhdistyksessä saamani opetukset, kun olin 3­12-vuotias. Alkeisyhdistyksellä oli syvälle käyvä vaikutus elämääni, ja se vahvisti jalojen vanhempien opetuksia. Ennen kuin saatoin siirtyä Aaronin pappeuteen, liittyä partioon tai ryhtyä käymään varsinaisessa pyhäkoulussa, minun piti suorittaa Alkeisyhdistyksen loppututkinto. Kaksi sen vaatimuksista oli muistaa senhetkisten kahdentoista apostolin nimet sekä kolmetoista uskonkappaletta. Minun piti seistä piispani vieressä sakramenttikokouksessa ja vastata hänen esittämäänsä kysymykseen, jonka tarkoituksena oli varmistaa, että olin täyttänyt Alkeisyhdistyksen loppututkintovaatimukset. Tiesin, että piispalla oli tapana pyytää Alkeisyhdistyksen loppututkintoa suorittavaa lausumaan jonkin uskonkappaleista. Piispa oli isäni, ja voitte olla varmoja, ettei hän päästänyt minua vähällä! Tietysti hän pyysi minua lausumaan kolmannentoista eli pisimmän uskonkappaleen, ennen kuin hän antoi minulle Alkeisyhdistyksen loppututkintotodistukseni. Muistellessani tätä kokemusta olen kysellyt itseltäni: Kuinka hyvin hallitsen nämä kaksi muistamisvaatimusta? Huomasin, että pystyin vieläkin nimeämään kaksitoista senaikaista apostolia: Rudger Clawson, Reed Smoot, George Albert Smith, George F. Richards, David O. McKay, Joseph Fielding Smith, Stephen L Richards, Richard R. Lyman, Melvin J. Ballard, John A. Widtsoe, Joseph F. Merrill ja Charles A. Callis. Mutta viiden ensimmäisen uskonkappaleen jälkeen minun oli vaikea muistaa niiden järjestystä ja täydellistä sisältöä. Tarvitsin kertauskurssia. Otin valokopion pyhien kirjoitusten uskonkappaleista ja kiinnitin sen kylpyhuoneeni seinään, josta näin sen joka aamu, kun harjasin hampaani ja ajoin partani. Vain muutamassa päivässä ne olivat jälleen vankasti mielessäni. Tämä kokemus on antanut minulle syvän vakaumuksen, että ne annettiin ilmoituksen kautta profeetta Joseph Smithille. Tulin siihen tulokseen, että jos tutkisin jokaisen uskonkappaleen sisällön, voisin selittää ja puolustaa jokaista evankeliumin periaatetta, jota minulla saattaisi olla tilaisuus selvittää jollekulle, joka etsii palautettua totuutta. Mikä suuri siunaus olisikaan, jos jokainen kirkon jäsen opettelisi ulkoa uskonkappaleet ja olisi perillä kunkin sisältämistä periaatteista. Me olisimme paljon valmiimpia kertomaan evankeliumista toisille. Tarkastelkaamme hetken sitä, kuinka uskonkappaleet saivat alkunsa. Profeettaa pyydettiin usein selittämään mormonismin opetuksia ja toimintatapoja. "Chicago Democrat -lehden päätoimittaja John Wentworth pyysi Joseph Smithiä antamaan hänelle lyhyen kuvauksen 'myöhempien aikojen pyhien noususta, edistymisestä, vainosta ja uskosta'." Wentworth, joka oli kotoisin New Hampshirestä, halusi nämä tiedot auttaakseen erästä ystävää kokoamaan kotiosavaltionsa historiaa. "Joseph toimi Wentworthin pyynnön mukaisesti ja lähetti tälle monisivuisen asiakirjan, joka sisälsi kertomuksen monista palautuksen historian varhaisista tapahtumista, kuten ensimmäisen näyn ja Mormonin Kirjan esiin tulemisen. Asiakirja sisälsi myös kolmetoista lausumaa, joissa määriteltiin myöhempien aikojen pyhien usko ja jotka ovat tulleet tunnetuiksi uskonkappaleina." Wentworthille lähetettyä tietoa ei julkaistu Chicago Democratissa vaan kirkon sanomalehdessä nimeltään Times and Seasons, joka ilmestyi maaliskuussa 1842. "Vuonna 1851 uskonkappaleet otettiin mukaan Kallisarvoisen Helmen ensimmäiseen laitokseen, joka julkaistiin Englannin lähetyskentällä. Kun Kallisarvoinen Helmi tarkistettiin vuonna 1878 ja hyväksyttiin virallisesti pyhäksi kirjoitukseksi vuonna 1880, uskonkappaleista tuli osa kirkon virallista oppia." (Ks. Kirkon historia aikojen täyttyessä, s. 256­257.) Ehkäpä lyhyt katsaus kunkin kolmentoista uskonkappaleen sisältöön auttaa niiden ulkoa opettelemisessa, niin että voimme selittää kirkkomme perusoppeja. Ensimmäinen uskonkappale perustaa uskomme Jumalaan, meidän iankaikkiseen Isäämme, Hänen Poikaansa, Jeesukseen Kristukseen, ja Pyhään Henkeen. Kuinka kiitollisia me olemmekaan siitä tiedosta, että Korkeimmat Olennot johtavat ja hallitsevat tätä maailmaa. Meidän uskomme lähteenä eivät ole ihmisten arvelut Jumalan olemassaolosta ja luonteesta, vaan profeetta Joseph Smithin omakohtainen kokemus pyhässä lehdossa. Hänen kokemuksensa teki ihmiskunnalle selväksi Isä Jumalan, Poika Jumalan ja Pyhä Henki Jumalan olemassaolon. Niinpä maailma sai näkemyksen siitä, että kolme persoonaa muodostavat tämän maailmankaikkeuden suuren johtavan neuvoston ja että he ovat ilmoittaneet itsensä ihmiskunnalle kolmena erillisenä olentona, jotka ovat fyysisesti erillisiä, kuten hyväksytyt aikakirjat heidän jumalallisesta kanssakäymisestään ihmiskunnan kanssa osoittavat. Me tunnemme tapauksia, joissa he ovat ilmestyneet ihmiskunnalle kolmena erillisenä persoonana. On selvää, että Isä on persoona, jolla on selvä muoto: ruumis, ruumiinosat ja tunteet, että Jeesus Kristus oli Isän luona hengessä ennen tulemistaan asumaan lihassa, ja että Hänen kauttaan maailmat luotiin. Hän eli ihmisten keskuudessa ihmisenä, jolla oli kaikki ihmisen fyysiset piirteet. Ylösnousemuksensa jälkeen Hän ilmestyi samassa hahmossa. Pyhällä Hengellä, jota kutsutaan myös Hengeksi tai Herran Hengeksi, Jumalan Hengeksi, Puolustajaksi tai Totuuden Hengeksi, ei ole asumuksenaan lihaa ja luuta olevaa ruumista, vaan Hän on henkipersoona. Pyhä Henki todistaa Isästä ja Pojasta julistaen ihmiselle heidän ominaisuuksiaan ja antaen todistuksensa muista jumaluuden persoonista. Toinen ja kolmas uskonkappale ilmaisevat uskomme meidän Herramme ja Vapahtajamme sovitustyöhön ­ että Hänen kauttaan kaikki ihmiset saavat kuolemattomuuden siunauksen. Ne tuovat julki, että meillä on velvollisuus hyväksyä Hänet Vapahtajaksemme ja me olemme vastuussa ainoastaan omista synneistämme emmekä Aadamin rikkomuksista. (2. uskonkappale) Neljäs ja viides uskonkappale viittaavat meidän uskoomme evankeliumin ensimmäisiin periaatteisiin. Ne ovat usko Herraan Jeesuksen Kristukseen ja parannus. Me opimme myös, että evankeliumin ensimmäiset toimitukset ovat kaste ja Pyhän Hengen lahja. Näitä toimituksia tekevät ihmiset, jotka ovat Jumalan kutsumia "profetian kautta ja niiden kätten päällepanemisella, joilla on valtuus" suorittaa niitä. (5. uskonkappale) Me uskomme, että Herra on alusta lähtien säätänyt suunnitelman maan päällä olevia lapsiaan varten. Aika ajoin Hänellä tulisi olemaan maan päällä pappeus, joka siunaa ihmisiä valtuudella suorittaa pyhiä toimituksia, joiden avulla ihminen voi todistaa kuuliaisuutensa Hänen tahdolleen. Me kävisimme läpi koetuksia edistyäksemme askel askeleelta kohti suurimman Jumalan lapsilleen antaman lahjan ­ iankaikkisen elämän ­ saavuttamista. Siksi on erittäin olennaista, että me uskomme Hänen suunnitelmaansa, Hänen lakiinsa, olemme puhtaita ja pyhiä ja teemme parannuksen synneistämme sekä osallistumme pyhään kastetoimitukseen, jota vaaditaan Hänen selestiseen valtakuntaansa pääsemiseen. Ja kasteen jälkeen meille annetaan tuo suuri lahja, tuo Puolustaja, joka on meidän kanssamme, johtaa, opastaa ja ohjaa meitä, kun me etenemme läpi kuolevaisuuden ­ kaikki tämä tehdään sillä valtuudella, jonka Jumala on antanut ihmisille. Jokainen, joka suorittaa toimituksia, voi jäljittää tuon valtuuden suoraan itse Herraan, joka on antanut tuon oikeuden ihmisille. Näiden viiden ensimmäisen uskonkappaleen luomalle pohjalle rakentuva kuudes uskonkappale kertoo meille, että järjestys on tarpeellinen ja että sama järjestys, joka oli alkukirkossa, on palautettu. Palautettu kirkko on nykyisin maan päällä, ja sillä on pyhän pappeuden palauttamisen kautta saatu pyhä voima. Seitsemäs ja yhdeksäs uskonkappale selittävät, että taivaat eivät ole suljetut vaan että Jumala ilmoittaa edelleenkin tahtonsa ihmiskunnalle. Aivan kuten menneinä aikoinakin, Hän ilmoittaa sen nykyisin ja ilmoittaa tulevaisuudessakin. Ihmiset saavat hengellisiä lahjoja nykyisin aivan kuten menneinä aikoinakin. Kahdeksas uskonkappale ilmaisee uskomme Raamattuun Jumalan sanana "sikäli kuin se on oikein käännetty; me uskomme, että myös Mormonin Kirja on Jumalan sanaa". Mormonin Kirja antaa meille toisen todistuksen Raamatussa olevien pyhien kirjoitusten todenperäisyydestä. Jumalallisessa suunnitelmassaan evankeliumin palauttamiseksi myöhempinä aikoina Herra toi Mormonin Kirjan esille lisätodisteeksi Herramme ja Vapahtajamme tehtävästä. Se tarjoaa myös uskonnollisen historian, joka on erittäin tärkeä meidän taivaallisen Isämme lapsille. Kymmenes uskonkappale kertoo uskostamme "Israelin todelliseen kokoamiseen" ja siihen, että Siion perustetaan uudestaan ja että Kristus on palaava ja "henkilökohtaisesti hallitseva maan päällä". Kesäkuussa 1830 profeetan veli Samuel Smith lähti ensimmäiselle lähetysmatkalle julistamaan Mormonin Kirjan totuutta. Näin alkoi Siionin kokoaminen. Siionin vuorelta lähti maan kansoille sana, että evankeliumi on palautettu. Nyt työ taivaallisen Isämme lasten yhdistämiseksi jatkuu, kun valmistaudumme Hänen lopulliseen paluuseensa, siihen, että Hän hallitsee maata tuhat vuotta. Osallistumme innokkaasti ja henkilökohtaisesti tuohon todelliseen kokoamiseen, kun me tuomme Hänen iankaikkisen evankeliuminsa julki ystävillemme, naapureillemme ja muille maan kansoille. Yhdestoista ja kahdestoista uskonkappale ilmaisevat uskomme uskonvapauteen, suvaitsevaisuuteen ja tahdonvapauteen. Tahdonvapaus on yksi Jumalan suurista lahjoista lapsilleen. Se sallii kaikille miehille ja naisille oikeuden valita itse ja ansaita oman pelastuksensa. Niissä julistetaan myös meidän uskomme maallisiin hallituksiin ja maan lakien kunnioittamiseen, noudattamiseen ja ylläpitämiseen (ks. 12. uskonkappale). Kolmastoista uskonkappale antaa erityistä näkemystä siihen, kuinka meidän tulee elää ja käyttäytyä maan kansojen edessä. Siinä sanotaan: "Me uskomme, että tulee olla vilpitön, totuudellinen, puhdas, toisen parasta halajava ja hyveellinen ja että tulee tehdä hyvää kaikille; niinpä voimmekin sanoa seuraavamme Paavalin kehotusta ­ me uskomme kaikki, me toivomme kaikki, me olemme kärsineet paljon ja toivomme voivamme kestää kaikki. Jos on jotakin hyveellistä, rakastettavaa, hyvältä kuuluvaa tai kiitettävää, sitä me etsimme." (13. uskonkappale) Uskonkappaleet eivät olleet oppineiden työryhmän työtä, vaan ne kirjoitti yksi innoitettu mies, joka julisti monipuolisesti ja lyhyesti Jeesuksen Kristuksen evankeliumin keskeiset opit. Ne sisältävät suoria ja yksinkertaisia lausumia uskontomme periaatteista, ja ne ovat vahva todiste jumalallisesta innoituksesta, joka profeetta Joseph Smithillä oli. Kehotan jokaista teitä tutkimaan uskonkappaleita ja niitä oppeja, joita ne opettavat. Ne ovat "kirkolle yksi sen tärkeimmistä innoittavista, historiallisista ja opillisista lausumista. ­ ­ Jokaisessa uskonkappaleessa esitetään myönteinen lausuma [joka selittää] mormonismin ja [maailman muiden ihmisten] uskomusten välisiä eroja." (Ks. Kirkon historia aikojen täyttyessä, s. 257.) Jos käytätte niitä oppaana johdattamaan teitä, kun opiskelette Vapahtajan oppia, te saatte huomata olevanne valmiimpia julistamaan todistuksenne Herran palautetusta tosi kirkosta. Te voitte julistaa vakaumuksella: "Me uskomme nämä asiat". Minä lisään oman todistukseni näiden tärkeiden ilmoitettujen totuuksien todenmukaisuudesta meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.