2010–2019
Hiki Hake Homou Matá pea Fiefia
ʻOkatopa 2018


Hiki Hake Homou Matá pea Fiefia

ʻOfa ke hiki hake hotau matá pea fiefia ʻi heʻetau fehangahangai mo e ngaahi faingataʻá ʻi he founga ʻa e ʻEikí.

ʻI he 1981, ne u ʻalu ai mo ʻeku tamaí mo ha ongo kaungāmeʻa ofi ko e ʻeva ki ʻAlasikā. Naʻe totonu ke mau tūʻuta ʻi ha anovai pea kaka ki ha feituʻu māʻolunga mo fakaʻofoʻofa. Naʻe pau ke faʻo ʻemau ngaʻotoʻotá ʻi ha puha ʻo kofu vavae molū ke fakasiʻisiʻi e meʻa te mau toʻotoʻó, pea fakapipiki ki ai ha ʻū loufau fakalanulanu ʻo laku ki tuʻa he matapā ʻo ʻemau vakapuna tō tahí, he feituʻu ne mau fakataumuʻa ki aí.

Hili ʻemau aʻu ki aí, ne mau fiu hono kumi mo kumi, kae meʻapangó ne ʻikai maʻu ha taha ia ʻo e ʻū puhá. Ne faifai pea maʻu e taha. Naʻe faʻo ai ha kiʻi sitou kasa, tapoleni, lole, mo ha ʻū kofukofu ngaohi ʻaki ha meʻakai—ka ne ʻikai ha meʻakai ia ʻi loto. Ne ʻikai ha founga ke mau fetuʻutaki ai mo ha taha pea naʻe fakataimitēpileʻi ke toki ʻave kimautolu hili ha uike ʻe taha mei ai.

Ne u ako ha lēsoni mahuʻinga ʻe ua mei heni: ʻUluakí, ʻoua ʻe laku ki tuʻa hoʻo meʻakaí. Uá, te tau fehangahangai ha taimi mo ha ngaahi meʻa faingataʻa.

Ko e taimi lahi ʻoku tau tafoki pē he hoko mai ha faingataʻa ʻo fehuʻi “Ko e hā ʻoku hoko ai ʻeni kiate aú?” Ka ʻoku ʻikai hanga ʻe hono fehuʻia e ʻuhingá ʻo toʻo atu ai e faingataʻá. ʻOku finangalo e ʻEikí ke tau ikunaʻi e ngaahi faingataʻá, pea kuó Ne folofola “ʻe foaki ʻe he ngaahi meʻá ni kotoa pē ʻa e poto kiate [kitautolu] pea ʻe hoko ia ʻo ʻaonga kiate [kitautolu].”1

ʻOku faʻa kole mai ʻe he ʻEikí ke tau fai ha meʻa faingataʻa, pea taimi ʻe niʻihi ʻoku tupu hotau faingataʻaʻiá mei heʻetau fakaʻaongaʻi mo e niʻihi kehé ʻetau tauʻatāina ke filí. Naʻe aʻusia lōua ʻe Nīfai e ongo tūkungá ni. ʻI hono fakaafeʻi ʻe Līhai hono ngaahi fohá ke nau toe foki ʻo ʻomi e ʻū lauʻi peletí meia Lēpaní, naʻá ne pehē, “Vakai ʻoku lāunga ʻa ho ongo tokouá, ʻo pehē ko e meʻa faingataʻa kuó u fekau kiate kinauá; kae vakai, kuo ʻikai te u fekau ia kiate kinaua, ka ko ha fekau ia ʻa e ʻEikí.”2 Ne ʻi ai ha taimi naʻe fakaʻaongaʻi ai ʻe he ongo tokoua ʻo Nīfaí ʻena tauʻatāina ke filí ke fakangatangata ai haʻaná: “Pea naʻe hoko ʻo pehē naʻá na puke au, he vakai, kuó na fuʻu ʻita ʻaupito, pea naʻá na haʻi au ʻaki ʻa e ngaahi afo, he naʻá na feinga ke toʻo ʻeku moʻuí.”3

Naʻe fekuki ʻa Siosefa Sāmita mo ha meʻa faingataʻa ʻi he Falepōpula Lipetií. Koeʻuhí naʻe ʻikai vave mai ha fakafiemālie pea tupu mei he lotofoʻi ʻa Siosefá, naʻá ne tangi ai, “ʻE ʻOtua ʻokú ke ʻi fē?”4 ʻOku ʻikai ha toe veiveiua kuo ongoʻi tatau hatau niʻihi mo Siosefa.

ʻOku fehangahangai e taha kotoa mo ha ngaahi meʻa faingataʻa: ko e pekia ʻa ha taha ʻokú te ʻofa ai, vete mali, fānau ʻoku ongongataʻa, puké, ʻahiʻahiʻi ʻo e tuí, mole e ngāué, pe faingataʻa kehe.

Ne liliu fakaʻaufuli ʻeku moʻuí ʻi heʻeku fanongo ki he ngaahi lea ko ʻeni ʻa ʻEletā Niila A. Mekisuele ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá, lolotonga ʻene fefaʻuhi mo e kanisā totó. Naʻá ne pehē, “Ne u fai ha fakalaulauloto lahi pea naʻe hū mai ki hoku ʻatamaí e ngaahi foʻi lea ko ʻení: ‘Kuó u ʻoatu e kanisā totó ke ke akoʻi hoku kakaí ʻi he anga fakamoʻomoʻoní.’” Naʻá ne fakamatala leva ki he founga kuo hanga ai ʻe he aʻusia ko ʻení ʻo tāpuekina ia ʻaki haʻane “vakai ki he ngaahi meʻa moʻoni ʻo e taʻengatá. … ʻE lava ke tokoni haʻatau vakai pehē ki he taʻengatá, ke tau fonongaʻia atu ai e ʻiate ʻe 100 ka hokó, telia naʻa faingataʻa fau.”5

Tuku muʻa ke u fokotuʻu atu ha meʻa ʻe ua ke tokoni ki heʻetau fonongaʻia e ngaahi taimi faingataʻá ʻi heʻetau vakai pehē ki he taʻengatá. Kuo pau ke tau fehangahangai mo e ngaahi faingataʻá ʻi heʻetau fakamolemoleʻi ʻa e niʻihi kehé pea uá, ʻi heʻetau līʻoa ʻetau moʻuí maʻá e Tamai Hēvaní.

ʻE ala faingataʻa fau ke tau fakamolemoleʻi ʻa kinautolu ne nau fakatupu e faingataʻá kae pehē ki heʻetau fakafenāpasi “[kitautolu] ki he finangalo ʻo e ʻOtuá.”6 Ko e fakamamahi tahá e taimi ʻoku fakatupunga ai e faingataʻá ʻe ha mēmipa ʻo e fāmilí, kaungāmeʻa ofi, pe ʻe kitautolu pē.

ʻI heʻeku hoko ko ha pīsope kei talavoú, ne u ako ai ki he fakamolemolé he taimi naʻe vahevahe ai ʻe heʻeku palesiteni fakasiteiki ko Pulusi M. Kukí, e talanoa ko ʻení. Naʻá Ne fakamatalaʻi ʻo pehē:

“Ne u fokotuʻu mo haku kaungā-ngāue ha pisinisi he konga kimui ʻo e 1970 tupú. Neongo naʻe ʻikai ke mau fai ha meʻa ne taʻe fakalao, ka ne ʻikai lelei ha niʻihi ʻo e ngaahi fili ne mau faí, fakataha mo e faingataʻa fakaʻekonōmiká, ʻo iku ai ke mate ʻa e pisinisí.

“Naʻe fakaʻilo kimautolu ʻe ha kau inivesitoa ke maʻu ʻenau paʻanga ne molé. Ko ʻenau loeá naʻe tokoni pīsope ʻi he kau pīsopeliki hoku fāmilí. Naʻe faingataʻa ke u poupouʻi ha tangata ne hangē naʻá ne feinga ke fakaʻauha aú. Ne aʻu ki ha tuʻunga ne u fehiʻa ʻaupito kiate ia peá u lau ia ko haku fili. Hili ha taʻu ʻe nima ʻo e fepaki fakalaó, ne iku mole ai ʻemau meʻa kotoa, ʻo kau ai homau ʻapí.

“ʻI he 2002, ne u ʻilo ai mo hoku uaifí ʻe toe fokotuʻutuʻu foʻou ʻa e kau palesitenisī fakasiteikí ʻa ia ne u hoko ai ko ha tokoní. ʻI heʻemau ō ʻo kiʻi mālōlō ʻeveʻeva nounou kimuʻa pea tukuange aú, naʻá ne fehuʻi mai pe ko hai te u ui ko haku ongo tokoni kapau ʻe ui au ke u palesiteni fakasiteiki. Naʻe ʻikai ke u fie talanoa ki ai, ka naʻe vivili mai pē. Ne faifai pea haʻu ha hingoa ki hoku ʻatamaí. Hili iá, naʻá ne talamai leva e hingoa ʻo e loea ne mau lau ʻi ha taimi ne tupu mei ai ʻemau faingataʻaʻiá he taʻu ʻe 20 kuohilí. ʻI heʻene lea maí, naʻe fakapapauʻi mai ʻe he Laumālié ko ia ʻoku totonu ke hoko ko e tokoni ʻe tahá. Te u lava nai ʻo fakamolemoleʻi e tangatá?

“ʻI hono fakahoko mai ʻe ʻEletā Tēvita E. Soleniseni kiate au ʻa e ui ke u hoko ko e palesiteni fakasiteikí, naʻá ne tuku mai ha houa ʻe taha ke fili ai hoku ongo tokoní. Ne u loʻimataʻia ʻi heʻeku talaange kuo ʻosi fakahā mai ia ʻe he ʻEikí. ʻI heʻeku lea ʻaki e hingoa ʻo e tangata ne u lau ko hoku filí, naʻe pulia atu e loto ʻita, tāufehiʻa, mo e ongoʻi fakaliliʻa ne u tukulotoʻí. Ne u ako he momeniti ko iá ki he nonga ʻoku maʻu ʻi he faʻa fakamolemolé ʻo fakafou ʻi he Fakalelei ʻa Kalaisí.”

Ko hono fakalea ʻe tahá, naʻe “fakamolemoleʻi moʻoni” ia ʻe heʻeku palesiteni fakasiteikí ʻo hangē ko Nīfai ʻo e kuonga muʻá.7 Ne u ʻilo ko Palesiteni Kuki mo hono tokoní, ko ha ongo taki lakanga fakataulaʻeiki anga-māʻoniʻoni ia ne na feʻofoʻofani. Ne u fakapapauʻi te u hangē ko kinauá.

ʻI he ngaahi taʻu kimuʻá ʻi he meʻapango ne hoko kiate kimautolu ʻi ʻAlasikaá, ne u ʻiloʻi vave ai he ʻikai hanga ʻe hono tukuakiʻi e niʻihi kehé ki he meʻa ne hoko kiate kimautolú—ʻa hono lī ʻe he pailaté e meʻakaí ki tuʻa he fakapoʻulí—ʻo solova ha meʻa. Ka ʻi he ongosia homau sinó, siʻi mo e meʻakaí, haʻu mo e puké, pea mau mohe he kelekelé lolotonga ha matangi mālohi ʻo kafu pē ha tapolení, ne u ʻilo ai ʻoku ʻikai ha meʻa ʻe “faingataʻa ki he ʻOtuá.”8

Siʻi kāinga kei talavou, ʻoku fie maʻu ʻe he ʻOtuá ha ngaahi meʻa faingataʻa meiate kimoutolu. Naʻe ʻi ai ha finemui taʻu 14 ne kau ki ha feʻauhi pasiketipolo. Naʻá ne fakaʻamu ke ne vaʻinga pasiketipolo he ako māʻolungá, ʻo hangē ko hono taʻoketé. Naʻá ne ʻiloʻi kimui kuo uiuiʻi ʻene ongomātuʻá ke na tokangaʻi ha misiona ʻi Kuatemala.

ʻI heʻenau tūʻuta ki aí, naʻá ne toki ʻilo ai ʻe ʻi ai haʻane ngaahi kalasi he lea faka-Sipeiní, ka naʻe ʻikai poto ia he lea ko iá. Naʻe ʻikai ha timi sipoti ia ʻa e tamaiki fefiné ʻi hono ʻapiakó. Naʻá ne nofo ʻi he fungavaka 14 ʻo ha fale naʻe maluʻi fefeka. Pea kanoni ʻaki ʻa e ʻikai lava ke ne hū ki tuʻa ʻi ha ʻuhinga fakaemaluʻi.

Naʻe fanongo ʻene ongomātuʻá ki heʻene mohe tangi he pō kotoa pē ʻi ha ngaahi māhina lahi. Naʻe ongo ia ki hona lotó! Ne faifai peá na pehē ke fakafoki ia ki ʻapi ki heʻene kui fefiné ke ʻalu ai ki he ako māʻolungá.

ʻI he hū atu hoku uaifí ki he loki homa ʻofefiné ke talaange ʻema tuʻutuʻuní, naʻá ne vakai atu ki he tūʻulutui homa ʻofefiné ʻo lotu ka naʻe fakaava pē ʻa e Tohi ʻa Molomoná he funga mohengá. Naʻe fanafana ange e Laumālié ki hoku uaifí, “ʻE sai pē ia,” pea hū fakalongolongo atu ai pē hoku uaifí mei he lokí.

Ne ʻikai ke ma toe fanongo ki haʻane mohe tangi. Naʻá ne fehangahangai lototoʻa mo e taʻu ʻe tolu ko iá ʻi he vilitaki mo e tokoni ʻa e ʻEikí.

ʻI he fakaʻosinga ʻemau ngāue fakafaifekaú, ne u fehuʻi ange ki hoku ʻofefiné pe ʻe ngāue fakafaifekau taimi kakato. Naʻá ne tali mai, “ʻIkai Teti, kuó u ʻosi ngāue au.”

Naʻe sai pē ia kiate au! Ka ʻi ha māhina ʻe ono mei ai, ne fakaʻaaki au ʻe he Laumālié he pō ʻe taha mo e fakakaukaú ni: “Kuó u uiuiʻi ho ʻofefiné ke ngāue fakafaifekau.”

Ne u tali ange, “Tamai Hēvani, kuo lahi fau ʻene feilaulaú.” Ne fakatonutonuʻi leva au ʻe he Laumālié pea mahino kiate au naʻe fingalo e ʻEikí ke ne ngāue fakafaifekau.

Ne ʻikai fuoloa mei ai, ne u ʻalu mo hoku ʻofefiné ʻo maʻu meʻatokoni hoʻatā. Ne u lea atu ki ai he tafaʻaki ʻe taha ʻo e tēpilé, “Kanisī, ʻokú ke ʻilo e ʻuhinga ʻokú ta ʻi heni aí?”

Naʻá ne talamai, “ʻIo, Teti. ʻOkú ke ʻilo kuo pau ke u ngāue fakafaifekau. ʻOku ʻikai ke u fie ʻalu, ka te u ʻalu pē.”

Koeʻuhí naʻá ne tekaki hono lotó ki he Tamai Hēvaní, naʻá Ne tauhi ai kiate Ia ʻaki e kotoa hono lotó, iví, ʻatamaí mo e mālohí. Kuó ne akoʻi ʻene tamaí ki he anga hono fai ʻo ha meʻa faingataʻa.

ʻI he fakataha lotu fakaemāmani lahi ʻa Palesiteni Lāsolo M. Nalesoni mo e toʻu tupú, naʻá ne kole ki he toʻu tupú ke nau fai ha ngaahi meʻa faingataʻa. Naʻe pehē ʻe Palesiteni Nalesoni: “Ko ʻeku fakaafe hono nimá; ke ke makehe mo kehe mei he māmaní. … ʻOku finangalo e ʻEikí ke ke fotu, lea, ngāue mo teuteu ʻo hangē ha ākonga moʻoni ʻa Sīsū Kalaisí.”9 ʻE lava ke faingataʻa ia, ka ʻoku ou ʻilo te mou lava ʻo fai ia—ʻi he loto fiefia.

Manatuʻi ʻoku “ʻi ai ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá koeʻuhi ke nau maʻu ʻa e fiefiá.”10 Naʻe kei maʻu pē ʻe Līhai e fiefiá, neongo e meʻa kotoa naʻá ne fehangahangai mo iá. Manatuʻi e taimi naʻe “mafasia [ai] ʻa ʻAlamā ʻi he loto mamahí”11 koeʻuhí ko e kakai ʻo ʻAmonaihaá? Naʻe talaange ʻe he ʻāngeló, “ʻOkú ke monūʻia koe ʻe ʻAlamā; ko ia, hanga hake ho matá pea fiefia, … he kuó ke tui faivelenga ʻi hono tauhi e ngaahi fekau ʻa e ʻOtuá.”12 Naʻe ako ʻe ʻAlamā ha moʻoni maʻongoʻonga: ʻe lava ke tau fiefia maʻu pē ʻi heʻetau tauhi e ngaahi fekaú. Manatuʻi e taimi naʻe hoko ai e taú mo e ngaahi faingataʻa ne fehangahangai mo e ʻEikitau ko Molonaí, naʻe “teʻeki ke ʻi ai ha taimi fakafiefia ange ʻi he kakai ʻo Nīfaí.”13 Te tau lava pea ʻoku totonu ke tau fiefia he taimi ʻoku tau fehangahangai ai mo e faingataʻá.

Naʻe fehangahangai e Fakamoʻuí mo e ngaahi faingataʻa: “Pea ko e māmaní, … te nau fakamāuʻi ia ko e meʻa noa pē; ko ia te nau tauteaʻi ia, pea te ne kātakiʻi ia; pea te nau taaʻi ia, pea te ne kātakiʻi ia. ʻIo, te nau ʻanuhia ia, pea te ne kātakiʻi ia, koeʻuhi ko ʻene ʻaloʻofa mo ʻene kātaki fuoloa ki he fānau ʻa e tangatá.”14

Naʻe mamahi ʻa Sīsū Kalaisi ʻi he Fakaleleí, koeʻuhí ko e ʻaloʻofa ko iá. Ko hono olá, ko ʻEne folofola mai, “Te mou maʻu ʻa e mamahí ʻi māmani: ka ke mou loto-toʻa; kuó u ikuʻi ʻa māmani.”15 Te tau lava ʻo ikunaʻi foki e māmaní, tuʻunga ʻia Kalaisi.

ʻOfa ke hiki hake hotau ʻulú pea fiefia ʻi heʻetau fehangahangai mo e ngaahi faingataʻá ʻi he founga ʻa e ʻEikí. ʻI he faingamālie toputapu ko ʻení, ʻoku ou fie fakamoʻoni ai ki he māmaní, ʻoku ou talaki ai ʻoku moʻui hotau Fakamoʻuí pea ʻokú Ne tataki Hono Siasí. ʻI he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.