Yleiskonferenssi
Sanat ovat tärkeitä
Huhtikuun 2024 yleiskonferenssi


Sanat ovat tärkeitä

Sanat luovat tunnelman. Ne kertovat ajatuksistamme, tunteistamme ja kokemuksistamme, niin hyvässä kuin pahassa.

Veljet, sisaret ja ystävät eri puolilla maailmaa, minulla on kunnia puhua tälle suurelle kuulijakunnalle, josta monet ovat kirkkomme jäseniä ja josta monet ovat ystäviä ja tämän konferenssilähetyksen uusia kuulijoita. Tervetuloa!

Tältä puhujakorokkeelta lausutut sanomat ilmaistaan sanoin. Ne esitetään englanniksi ja tulkataan lähes sadalle eri kielelle. Pohja on aina sama. Sanat. Ja sanat ovat erittäin tärkeitä. Saanen sanoa sen uudelleen. Sanat ovat tärkeitä!

Ne ovat yhteydenpidon perusta. Ne kuvailevat uskonkäsityksiämme, moraaliamme ja näkökulmiamme. Toisinaan me puhumme sanoja, toisinaan kuuntelemme. Sanat luovat tunnelman. Ne kertovat ajatuksistamme, tunteistamme ja kokemuksistamme, niin hyvässä kuin pahassa.

Valitettavasti sanat voivat olla ajattelemattomia, hätiköityjä ja loukkaavia. Kerran lausuttuina emme voi ottaa niitä takaisin. Ne voivat haavoittaa, rangaista, vahingoittaa ja jopa johtaa tuhoisiin tekoihin. Ne voivat painaa meitä raskaasti.

Toisaalta sanat voivat juhlistaa voittoa, olla toiveikkaita ja rohkaisevia. Ne voivat innoittaa meitä miettimään uudelleen, pääsemään uuteen alkuun ja ohjaamaan kulkuamme uuteen suuntaan. Sanat voivat avata mielemme vastaanottamaan totuutta.

Siksi ennen kaikkea Herran sanat ovat tärkeitä.

Mormonin kirjassa muinaisessa Amerikassa profeetta Alma ja hänen kansansa kävivät loputonta sotaa niitä vastaan, jotka eivät piitanneet Jumalan sanasta, paaduttivat sydämensä ja turmelivat kulttuurinsa. Uskolliset olisivat voineet taistella, mutta Alma neuvoi: ”Ja nyt, koska sanan saarnaamisella oli suuri taipumus johdattaa kansaa tekemään sitä, mikä oli oikein – niin, sillä oli ollut kansan mieleen voimallisempi vaikutus kuin miekalla tai millään muulla, mitä heille oli tapahtunut – sen tähden Alma ajatteli olevan hyväksi, että he kokeilisivat Jumalan sanan voimaa.”1

”Jumalan sana” kohoaa yli kaikkien muiden ilmausten. Näin on ollut maailman luomisesta asti, kun Herra sanoi: ”’Tulkoon valo!’ Ja valo tuli.”2

Vapahtaja lausui nämä vakuutuksen sanat Uudessa testamentissa: ”Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa.”3

Ja nämä: ”Jos joku rakastaa minua, hän noudattaa minun sanaani. Minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen luokseen ja jäämme asumaan hänen luokseen.”4

Ja Jeesuksen äiti Maria lausui tämän nöyrän todistuksen: ”Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit.”5

Jumalan sanaan uskominen ja sen noudattaminen vievät meitä lähemmäksi Häntä. Presidentti Russell M. Nelson on luvannut: ”Jos tutkitte Hänen sanojaan, kykynne olla enemmän Hänen kaltaisensa lisääntyy.”6

Emmekö me kaikki halua sitä, mitä laulussa sanotaan: ”Suo pyhäksi tulla Kuin Vapahtaja”?7

Kuvittelen, kuinka nuori Joseph Smith polvistuneena kuuli taivaallisen Isänsä sanat: ”[Joseph,] tämä on minun rakas Poikani. Kuule häntä!”8

Me ”kuulemme Häntä” pyhien kirjoitusten sanoissa, mutta annammeko me niiden vain olla sivulla vai huomaammeko Hänen puhuvan meille? Muutummeko me?

Me ”kuulemme Häntä” henkilökohtaisessa ilmoituksessa ja Pyhän Hengen kehotuksissa, vastauksissa rukoukseen ja niinä hetkinä, jolloin ainoastaan Jeesus Kristus voi sovituksensa voimasta nostaa kuormiamme, suoda meille anteeksiannon ja rauhan sekä ympäröidä meidät ”rakkautensa käsivarsilla”9.

Toisena – profeettojen sanat ovat tärkeitä.

Profeetat todistavat Jeesuksen Kristuksen jumalallisuudesta. He opettavat Hänen evankeliumiaan ja osoittavat Hänen rakkauttaan kaikkia kohtaan.10 Lausun todistukseni siitä, että elävä profeettamme, presidentti Russell M. Nelson, kuulee ja puhuu Herran sanaa.

Presidentti Nelson on taitava sanankäyttäjä. Hän on sanonut: ”Pysykää liittopolulla”11, ”Kootkaa Israelia”12, ”Anna Jumalan vallita”13, ”Rakenna ymmärryksen siltoja”14, ”Anna kiitosta”15, ”Kasvattakaa uskoanne Jeesukseen Kristukseen”16, ”Ottakaa vastuu todistuksestanne”17 ja ”Tulkaa rauhantekijöiksi”18.

Viimeksi hän on pyytänyt meitä ”ajattelemaan selestisesti”. ”Kun kohtaat pulman”, hän sanoi, ”ajattele selestisesti! Kun kiusaus koettelee, ajattele selestisesti! Kun elämä tai rakkaasi tuottavat pettymyksen, ajattele selestisesti! Kun joku kuolee ennenaikaisesti, ajattele selestisesti. – – Kun elämän paineet ahdistavat sinua, ajattele selestisesti! – – Kun ajattelet selestisesti, sydämesi muuttuu vähitellen – –, näet koettelemukset ja vastustuksen uudessa valossa [ja] uskosi vahvistuu.”19

Kun ajattelemme selestisesti, me näemme asiat ”niin kuin ne todella ovat ja – – todella tulevat olemaan”20. Tässä hämmennyksen ja kiistojen rasittamassa maailmassa me kaikki tarvitsemme tätä näkökulmaa.

Kauan ennen kuin vanhin George Albert Smithistä tuli kirkon presidentti, hän puhui profeetan tukemisesta ja tämän sanojen varteen ottamisesta. Hän sanoi: ”Velvoite, jonka otamme päällemme, kun kohotamme kätemme – –, on mitä pyhin. – – Se tarkoittaa – –, että me tuemme häntä, me rukoilemme hänen puolestaan – – ja me pyrimme noudattamaan hänen ohjeitaan, kun Herra ohjaa häntä.”21 Toisin sanoen me toimimme uutterasti profeettamme sanojen mukaisesti.

Yhtenä niistä 15 profeetasta, näkijästä ja ilmoituksensaajasta, joille maailmanlaajuinen kirkkomme antoi eilen tukensa, haluan kertoa teille yhden kokemuksistani, jolloin olen tukenut profeettaa ja ottanut vastaan hänen sanansa. Minulle tapahtui paljolti samoin kuin profeetta Jaakobille, joka kertoi: ”Olin – – kuullut Herran äänen puhuvan minulle todellisin sanoin.”22

Kuva
Vanhin ja sisar Rasband Thaimaassa.

Viime lokakuussa vaimoni Melanie ja minä olimme Bangkokissa Thaimaassa valmistautuessani vihkimään kirkon 185. temppelin.23 Minulle tehtävä oli sekä epätodellisen tuntuinen että nöyräksi tekevä. Tämä oli ensimmäinen temppeli Kaakkois-Aasian niemimaalla.24 Se on mestarillisesti suunniteltu – kuusikerroksinen, yhdeksäntorninen rakennus, kauniisti yhteen liitetty25 Herran huoneeksi. Kuukausien ajan olin pohtinut vihkimistä. Sieluuni ja mieleeni oli muotoutunut ajatus siitä, että maata ja temppeliä on hoivattu profeettojen ja apostolien huomassa. Presidentti Thomas S. Monson oli ilmoittanut temppelistä26 ja presidentti Nelson sen vihkimisestä.27

Kuva
Bangkokin temppeli Thaimaassa.

Olin valmistellut vihkimisrukouksen kuukausia aiemmin. Nuo pyhät sanat oli käännetty 12 kielelle. Olimme valmiita. Tai niin luulin.

Vihkimistä edeltävänä yönä heräsin unestani tuntien levotonta, pakottavaa tuntua vihkimisrukouksen suhteen. Yritin sivuuttaa kehotuksen ajatellen, että rukous oli valmis. Mutta Henki ei jättänyt minua rauhaan. Tunsin, että tietyt sanat puuttuivat, ja jumalallisen suunnitelman mukaisesti ne tulivat minulle ilmoituksena, ja lisäsin nämä sanat rukouksen loppupuolelle: ”Ajatelkaamme selestisesti antaen Sinun Henkesi vallita elämässämme ja pyrkikäämme aina olemaan rauhantekijöitä.”28 Herra muistutti minua ottamaan varteen elävän profeettamme sanat: ”ajatelkaa selestisesti”, ”anna Hengen vallita”, ”pyrkikää olemaan rauhantekijöitä”. Profeetan sanat ovat tärkeitä Herralle ja meille.

Kolmantena – ja tämä on hyvin tärkeää – ovat omat sanamme. Uskokaa minua, meidän emojien29 täyttämässä maailmassamme sanamme ovat tärkeitä.

Sanamme voivat olla kannustavia tai vihaisia, iloisia tai ilkeitä, myötätuntoisia tai halveksuvia. Pikaistuksissa lausutut sanat voivat kirvellä ja painua tuskallisen syvälle sieluun – ja pysyä siellä. Internetissä, tekstiviesteissä, sosiaalisessa mediassa tai twiiteissä käyttämämme sanat alkavat elää omaa elämäänsä. Olkaa siis varovaisia, mitä sanotte ja miten sanotte sen. Perheessämme – erityisesti aviomiehen, vaimon ja lasten kanssa – sanamme voivat yhdistää meitä tai työntää kiilaa välillemme.

Saanen ehdottaa kolmea yksinkertaista ilmausta, joita voimme käyttää vaikeuksien ja erimielisyyksien lieventämiseen, toinen toisemme kohottamiseen ja tyynnyttämiseen:

”Kiitos.”

”Olen pahoillani.”

Ja ”rakastan sinua”.

Älkää säästelkö näitä vaatimattomia ilmauksia johonkin erityiseen tapahtumaan tai katastrofiin. Käyttäkää niitä usein ja vilpittömästi, sillä ne osoittavat arvostusta muita kohtaan. Kielenkäyttö on käymässä halpa-arvoiseksi – älkää noudattako sitä mallia.

Voimme sanoa ”kiitos” hississä, pysäköintialueella, kaupassa, toimistossa, jonossa tai naapuriemme tai ystäviemme parissa. Voimme sanoa ”olen pahoillani”, kun teemme virheen, myöhästymme kokouksesta, unohdamme syntymäpäivän tai näemme jonkun kärsivän tuskasta. Voimme sanoa ”rakastan sinua”, ja nuo sanat välittävät viestin ”ajattelen sinua”, ”välitän sinusta”, ”olen valmis kuuntelemaan ja auttamaan” tai ”olet minulle kaikki kaikessa”.

Saanen kertoa omakohtaisen esimerkin. Aviomiehet, ottakaa vaarin. Sisaret, tästä on apua teillekin. Ennen kokoaikaista tehtävääni kirkossa matkustin runsaasti yritykseni palveluksessa. Olin melko paljon poissa maailman kaukaisimmissa kolkissa. Päivän päätteeksi – olinpa missä tahansa – soitin aina kotiin. Kun vaimoni Melanie vastasi puhelimeen ja minä kerroin päivästä, keskustelumme johti aina sanoihin ”Rakastan sinua”. Joka päivä nuo sanat toimivat ankkurina sielulleni ja käytökselleni. Ne suojasivat minua pahan suunnitelmilta. ”Melanie, rakastan sinua” kertoi välillämme vallitsevasta arvokkaasta luottamuksesta.

Presidentti Thomas S. Monson tapasi sanoa: ”On jalkoja, joita tukea, käsiä, joihin tarttua, mieliä, joita rohkaista, sydämiä, joita innoittaa, ja sieluja, joita pelastaa.”30 Se, että sanoo ”kiitos”, ”olen pahoillani”, ”rakastan sinua”, tekee juuri niin.

Veljet ja sisaret, sanat todella ovat tärkeitä.

Lupaan, että jos ”[kestitsemme itseämme] Kristuksen sanoilla”31, jotka johtavat pelastukseen, profeettamme sanoilla, jotka opastavat ja kannustavat meitä, ja omilla sanoillamme, jotka kertovat, millaisia me olemme ja mitä pidämme rakkaana, niin taivaan voimat virtaavat yllemme. ”Kristuksen sanat kertovat teille kaiken, mitä teidän tulee tehdä.”32 Me olemme taivaallisen Isän lapsia, ja Hän on meidän Jumalamme, ja Hän odottaa meidän puhuvan ”enkelien kielellä”33 Pyhän Hengen voimalla.34

Rakastan Herraa Jeesusta Kristusta. Hän on Vanhan testamentin profeetta Jesajan sanoin ”Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas”35. Ja kuten apostoli Johannes teki selväksi, Jeesus Kristus itse on ”Sana”36.

Tästä todistan apostolina, joka on kutsuttu Herran jumalalliseen palvelutyöhön – julistamaan Hänen sanaansa – ja kutsuttu olemaan Hänen erityisenä todistajanaan. Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.