Hisitōlia ʻo e Siasí
12 ʻOku Nau Hanga Taha ki Saione


“ʻOku Nau Hanga Taha ki Saione” vahe 12 ʻo e Kau Māʻoniʻoní: Ko e Talanoa ʻo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisí ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní, Voliume 2, ʻIkai ha Nima Taʻemaʻa, 1846–1893 2019)

Vahe 12: “ʻOku Nau Hanga Taha ki Saione”

Vahe 12

ʻOku Nau Hanga Taha ki Saione

ʻĪmisi
ko ha fefine ʻokú ne taki ha pulu

‘I he pongipongi ʻaho 6 ʻo ʻEpeleli 1853, naʻe tuʻu ʻa Pilikihami ʻIongi mo hono ongo tokoní, ko Hiipa Kimipolo mo Uiliate Lisiate, ʻi he fakavaʻe ne ʻosi keli fakakonga ki he temipale foʻou ʻi Sōleki Sití. Naʻe lau māhina mo lautaʻu ʻa ʻene nofo ʻamanaki atu ki he ʻaho ko ʻení, pea naʻe tafitonga ʻa e langí. Ko e taʻu uofulu mā tolu ia hono fokotuʻu e Siasí pea mo e ʻaho ʻuluaki ʻo e konifelenisi lahi ʻi he faʻahitaʻu failaú. Naʻe omi ha Kāingalotu ʻe lauafe ki he tuʻuʻanga ʻo e temipalé, ke fanongo ki he ngaahi lea ʻa ʻenau kau takí, ʻo hangē ko ia ne nau fakahoko tuʻo ua he taʻu. Ka naʻe kehe ʻa e ʻahó ni. Ne nau omi foki he ʻahó ni ke mamata tonu ʻi hono fakatoka e ngaahi makatuliki ʻo e temipalé.1

Naʻe ongoʻi fiefia ʻaupito ʻa Pilikihami. Naʻá ne fai e tanupou ʻo e temipalé pea naʻe fakatapui ʻe Hiipa e kelekelé ʻi he māhina ʻe ua mo e konga kimuʻa aí. Talu mei ai, ne ʻikai maʻu ʻe he kau ngāué ha taimi feʻunga ke keli kotoa e fakavaʻé, ka naʻa nau keli takai e ngaahi luo loloto ki he holisí ʻo lahi feʻunga ke hao ai e ngaahi fuʻu maka tulikí. ʻE fie maʻu ha toe māhina ʻe ua kehe ia ki hono fakaʻosi e keli ʻo e fakavaʻé.2

ʻI he fakatahataha mai e Kāingalotú, naʻe fakatoka ʻe Pilikihami mo hono ongo tokoní e makatuliki ʻi he tuliki fakatonga hahake ʻo e fakavaʻé.3 Naʻe pauni ʻe nimaafe tupu ʻa e foʻi makatuliki takitaha.4 ʻE ʻi ai ha taua ʻe ono he temipalé pea ʻe māʻolunga ange ia he temipale ʻi Ketilani mo Nāvuú, ʻo fie maʻu ai ha fakavaʻe fefeka ke ne lava ʻo matuʻuaki hono mamafá. ʻI ha fakataha mo e tangata tā palani ko Tulumani ʻEniselí, naʻe tā ʻe Pilikihami e temipalé ʻi ha lauʻimaka pea fakamatalaʻi ange ʻe fakafofongaʻi ʻe he taua ʻe tolu ki he fakahahaké ʻa e Lakanga Taulaʻeiki Faka-Melekisētekí, kae fakafofongaʻi ʻe he taua ʻe tolu ki he fakahihifó ʻa e Lakanga Taulaʻeiki Faka-ʻĒloné.5

Hili hono fakatoka e ngaahi makatulikí, naʻe lau ʻe Tōmasi Puloka, ko ha kalake ʻa e Siasí, ha malanga naʻe teuteuʻi ʻe Pilikihami ʻIongi fekauʻaki mo e taumuʻa ʻo e ngaahi temipalé. Neongo naʻe maʻu ʻenitaumeni e Kāingalotu toko lahi ʻi he temipale Nāvuú pe ʻi he Fale Fakataha Alēleá, ko ha fale ʻi Sōleki Siti naʻe fakangofua fakataimi ʻe Pilikihami ki ha ngāue fakatemipale ʻe niʻihi, ka ko e toko lahi taha ʻo kinautolu ne tuʻo taha pē ʻenau maʻu e ouaú pea mahalo ne ʻikai fuʻu mahino hono leleí mo e mahuʻingá. Ne teʻeki maʻu ʻe ha Kāingalotu kehe, kau ai ha kau ʻIulope toko lahi ne nau toki tūʻuta maí, ha faingamālie ke maʻu ʻenitaumeni. Naʻe fai ʻe Pilikihami ha fakamatala, ke tokoni ke mahino kiate kinautolu e ouau toputapú mo hono mahuʻingá.6

Naʻe pehē ʻe he malangá, “Ko ho ʻenitaumení, ke maʻu e ngaahi ouau kotoa ko ia ʻi he fale ʻo e ʻEikí, ʻa ia ʻoku mahuʻinga kiate koe, hili hoʻo mavahe mei he moʻuí ni, ke ke lava ai ʻo foki ki he ʻao ʻo e Tamaí, ʻo fakalaka atu ʻi he kau ʻāngelo leʻó, mo malava ke ke ʻoange kiate kinautolu e ngaahi lea mahuʻingá, ngaahi fakaʻilongá, mo e ngaahi toukeni ʻoku fekauʻaki mo e lakanga taulaʻeiki māʻoniʻoní, pea maʻu ho hakeakiʻi taʻengatá neongo ʻa māmani mo heli. ”7

Naʻa mo e taimi kimuʻa pea haʻu ʻa Pilikihami ki he teleʻá, naʻá ne palani ke langa ha temipale ʻe taha ʻi he vave taha pē ʻe maʻu ai ʻe he Siasí ha feituʻu foʻou ke nau tānaki ki aí. Pea ‘i heʻene aʻu pē ki he teleʻá, naʻá ne mamata ki he temipalé ʻi ha meʻa-hā-mai. Naʻá ne fakamoʻoni ki he Kāingalotu ʻi he konifelenisí ʻo pehē, “ʻI Siulai taʻu kuo ʻosí, hili ia ha taʻu ʻe nima ʻeku mamata ki he makatuliki ʻo e temipalé ʻi heni, pea ʻikai mamaʻo mei he meʻa ne mau fakatoka ai e maká. Ko e taimi kotoa pē ʻoku ou vakai ai ki he kelekele ko iá, ʻoku ou toe vakai ki he meʻa-hā-mai ʻo e temipalé.”8

‘I he līʻoa ʻa e Kāingalotú ki he ngāué mo totongi ʻenau vahehongofulú, naʻe talaʻofa ange ʻe Pilikihami ʻe fakaʻofoʻofa mo makehe e temipalé, ʻo mahulu hake ʻi ha meʻa kuo nau mamata ai pe mafakakaukauʻi.9


ʻIkai fuoloa mei he ouau tō ʻo e makatulikí, naʻe maʻu ʻe ʻAna ʻĪlisa Sekilisi ha tohi ʻe fā ʻi he ʻaho pē ʻe taha, mei hono husepāniti ko Sēkopé. Naʻe fakamatala e tohi takitaha ki ha tuʻunga kehekehe ʻo ʻene fononga ki he malaʻe ʻo e ngāue fakafaifekaú. Ne fakahā ʻi he tohi fakamuimuitahá, ne fakaʻaho ki he ʻaho 28 ʻo Sānuali 1853, ne faifai peá ne tūʻuta ʻi Hemipooki, ko ha kolo ʻi he Ngaahi Vahefonua Fakatahataha ʻo Siamané.10

Hili ha māhina ʻe valu e mavahe ʻa Sēkopé, naʻe fiemālie ange ʻa ʻAna ʻĪlisa ki heʻene ʻalú. Naʻe faʻa paaki ʻe he Deseret News (Ongoongo Teseletí) e ʻū tohi mei he kau faifekau he funga māmaní, ʻi hono fai ha ngaahi lipooti ki he Kāingalotú ʻo e ngāue fakafaifekau ʻi he ngaahi feituʻu matuʻaki mamaʻo hangē ko ʻAositelēlia, Suēteni, ʻĪtali, mo ʻInitia. Ko e taimi ʻe niʻihi naʻe fakamatalaʻi ʻe he ngaahi lipōtí ni e fakafepaki lahi ki he kau faifekaú. Ko e moʻoní, ʻi he ʻaho ʻe ua kimuʻa pea maʻu mai e ʻū tohi ʻa Sēkopé, naʻe lau ʻe ʻAna ʻĪlisa ʻi he Deseret News fekauʻaki mo e feinga ʻa e puleʻangá ke tuli ha faifekau mei Hemipooki.

Naʻe ʻikai manavasiʻi ʻa ʻAna ʻĪlisa koeʻuhí ko Sēkope, ka naʻá ne fai ha tohi fakalotolahi kiate ia. Naʻá ne fakamoʻoni ange ʻo pehē, “ʻOku ʻikai ha ʻaonga e feinga ke taʻofi e ngāué ni, he ʻe kei teka pē ia neongo e ngaahi fakafili kotoa ʻi māmani mo helí, pea he ʻikai lava ʻe ha meʻa ʻo taʻofi ʻene tupulakí.”11

Ko e taimi kotoa pē naʻe faitohi ai ʻa ʻAna ʻĪlisa ki hono husepānití, naʻá ne fakamatala ai kau ki he tuʻunga moʻui lelei ʻo ʻena fānaú. Naʻa nau puke ʻi he mofi kulokulá he faʻahitaʻu momoko ko iá, ka naʻa nau sai kotoa ʻi he faʻahitaʻu failaú. Naʻa nau puke leva ʻi he huhunú, ʻa ia ne nau fāinga mo ia ʻi ha māhina. Lolotonga e taimi ko ‘ení, ne faʻa talanoa e fānaú fekauʻaki mo ʻenau tamaí, tautautefito ʻi heʻenau maʻu ha meʻatokoni ne nau ʻilo naʻá ne mei saiʻia ai.

Naʻá ne tohi foki fekauʻaki mo e faama ʻa e fāmilí, naʻe tuʻu ʻi ha maile nai ʻe uofulu ki he fakatokelau ʻo Sōleki Sití. Naʻe totongi ʻe Sēkope mo ʻAna ʻĪlisa ha kau tangata ke nau tokangaʻi ia lolotonga e nofo ʻa e fāmilí ʻi he koló, pea naʻe fie maʻu kimuí ni ʻe ha taha ngāue faama ʻe taha ha sioʻata, faʻo, mo e papa meia ʻAna ʻĪlisa ke fakaʻosi ʻaki ha fale ne tuʻu ai. Naʻá ne ʻoange ha naunau mei hono fale ʻi koló, neongo ne teʻeki ʻosi mo ia. Naʻe fie maʻu ʻe he tangata tatau pē kimui ange ai ha totongi ki ha ngāue naʻá ne tomuʻa loto ke fakahoko taʻetotongi. ʻI he ʻikai maʻu ʻe ʻAna ʻĪlisa ha paʻanga pe ko ha uité, naʻá ne fakatau atu ha pulu ke totongi ia.12

Ka ʻi heʻene tohi hono hoko kia Sēkopé, naʻe fiefia ʻa ʻAna ʻĪlisa ke lipooti naʻe fakalakalaka e fāmá pea ʻi ai mo ha ngoue lelei. Naʻá ne pehē foki naʻá ne ongoʻi mālohi ʻoku totonu ke ne foki mo e fānaú ki he fāmá, ʻo langa ai ha kiʻi fale pea nau nofo ai. Ka naʻe ʻikai ke ne fie fai ha fili mahuʻinga pehē taʻetomuʻa kumi ki he faleʻi ʻa Sēkopé. Naʻá ne pehē, “ʻOku ou fie ʻilo pe ko e hā ho fakakaukau ki aí, pea ʻoku ou loto ke ke faitohi mai he vave tahá fekauʻaki mo ia.”

Naʻá ne ʻave ʻa e kolé mo ha ʻofa mo e fakapapau lahi ange. Naʻá ne tohi ʻo pehē, “Neongo ʻoku vaetuʻua kitaua ʻe he vahanoá mo e moana vavalé, toafa musie lalahí, mo e ngaahi moʻunga ʻufikaua ʻe he sinoú, ka ʻoku ou fakakaukau maʻu pē pe ʻokú ke fēfē. ʻOua naʻá ke tokanga ki ha meʻa kau kiate au, he ʻoku ou tui ʻe maluʻi au ʻe he ʻOtuá, ʻoku ʻAʻana ʻa e ngāue ʻokú ke fakahokó.”13


ʻI he faʻahitaʻu failau ko iá, naʻe fakatupu ʻe he ngaahi lipooti he nusipepá fekauʻaki mo e malanga ʻa ʻOasoni Pālati ʻi ʻAokosi 1852 ʻi he mali tokolahí, ha vālau ʻi he motu ko Mauí. Naʻe tuʻo taha hono fakahoko ʻe he kakai Hauaiʻí e mali tokolahí, ka naʻe tapuʻi ia ʻe he puleʻangá mo fakaʻilo he taimi ko ʻení ʻa kinautolu naʻa nau maumauʻi e laó. Naʻe vave hono fakaʻaongaʻi ʻe he kau faifekau Palotisaní e ngaahi akonaki ʻi he malanga ʻa ʻOasoní pea fulihi kinautolu ke manukiʻi e Kāingalotú mo fakatupu veiveiua ki he Siasí.14

ʻI he tui ʻa Siaosi Kēnoni, ko e moʻoní mo e talanoa tauʻatāiná ʻa e founga lelei taha ke tali ʻaki ki he loí mo e ngaahi maʻuhala kau ki he Siasí, naʻá ne tuku e liliu ʻo e Tohi ʻa Molomoná, ka ne liliu e fakahā ʻo e mali tokolahí, pea malangaʻi ia ki ha kakai ʻe toko tahaafe. Naʻe toʻo ʻaupito ʻe he malanga ʻa Siaosí e puputuʻu ʻi he mali tokolahí mo fakamahinoʻi ne ʻikai fie maʻu ke fakahoko ia ʻe he niʻihi fakafoʻituituí kae ʻoua kuo fekauʻi kinautolu ʻe he ʻEikí ke fai pehē.15

Naʻe fakaʻaliʻali ʻe Siaosi ʻene liliu ʻo e fakahaá kia Sonatane Napela, kimuʻa pea fai ʻene malangá. Naʻe fiefia ai ʻa Napela. Kimuʻa pea papitaiso ʻa Napela ʻi he 1852, naʻá ne ongoʻi ha teke mālohi mei hono ngaahi kaungāmeʻa Palotisaní ke liʻaki e Siasí. Naʻe fakamālohia ʻene tuí ʻi heʻene ngāue vāofi mo Siaosi ʻi he Siasí. Neongo ko e ngāue faingataʻa hono liliu e Tohi ʻa Molomoná, ka naʻá ne faʻa mālōlō mo Siaosi ʻi ha ngaahi taimi ke aleaʻi e tohí. Naʻe lava ke ongoʻi ʻe Napela e hoko ʻa e ngaahi liliu ʻi heʻene moʻuí. Naʻe hangē ia ko e potufolofola ʻi he tohi ʻa ʻAlamaá: naʻe tō ha tenga, pea ko ʻeni kuo tupu. Naʻe ongo tonu mo lelei e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisi kuo fakafoki maí, pea naʻá ne fie vahevahe ia mo e niʻihi kehé.16

Naʻe kamata ke fakafeʻao ʻa Napela ki he kau faifekaú ʻi heʻenau ngaahi ʻaʻahí, pea naʻe mālohi mo leʻo afea ʻene malangaʻi e ongoongoleleí. Naʻá ne tohi foki ʻi ha ʻaho ʻe taha kia Pilikihami ʻIongi ke vahevahe e talanoa ʻo ʻene uluí. Naʻe fakamoʻoni ʻa Napela ʻo pehē, “ʻOku mahino kiate kimautolu ko e siasi ʻeni ʻo e ʻOtuá, pea ʻoku ou fie ʻalu atu ki he feituʻu ʻokú ke ʻi aí ʻi he hokosia ʻa e taimi totonú.”17

‘I he tūʻuta e kau faifekau foʻoú ki he ʻotu motú, naʻe meimei fakaoli e ʻikai ke nau poto ʻi he lea fakafonuá. Naʻe loto ʻa Napela ke ne akoʻi kiate kinautolu e leá—ko ha fokotuʻu naʻa nau tali lelei. Naʻá ne ʻoange kiate kinautolu ha Tohi Tapu mo e tikisinali faka-Hauaiʻi, ha feituʻu ke nau ako ai, mo ha meʻakai. Ko e pongipongi mo e efiafi kotoa pē, naʻe lau maʻuloto ʻe he kau faifekaú ha ngaahi potufolofola mei he Tohi Tapú ʻi he lea faka-Hauaiʻí pea naʻe akoʻi ange ʻe Napela e ngaahi lea angamaheni ʻo ʻene lea fakafonuá. ‘I he fakaʻosinga ʻo e ʻaho takitaha, naʻe ongosia ʻene kau akó.

Naʻe pehē ʻe ha faifekau ʻe taha, “Kuó u ngāue mālohi maʻu pē, ka ko e ngāue faingataʻa taha ʻeni kuó u fakahokó.”18

Hili ha ngaahi ʻaho siʻi ʻo e kalasi ʻa Napelá, naʻe lava e kau faifekaú ʻo puʻaki ha ngaahi foʻi lea—neongo kapau ne ʻikai mahino kiate kinautolu e meʻa naʻa nau laú. ‘I loto ʻi he māhina ‘e taha, naʻe ō e kau ʻeletaá mo ʻenau ʻū tohí ki ha ngaahi feituʻu lōngonoa ‘i he vaotaá ke ako ai e leá ʻaki hono liliu e ngaahi vahe ʻo e Tohi Tapú mei he lea faka-Pilitaniá ki he faka-Hauaiʻi faingofuá.19

‘I he fakaʻosi ʻe Napela ‘ene fakahinohinó, ne mafola atu e kau ʻeletaá ʻi he motú, kuo nau mateuteu lelei ange ke fakahoko ʻenau ngāue fakafaifekaú. Ne ‘ikai fuoloa kuo fakanofo ʻa Napela ko ha kaumātuʻa, ʻo ne hoko ai ko e taha ʻo e fuofua Hauaiʻi ke ne maʻu e Lakanga Taulaʻeiki Faka-Melekisetekí. Kuo tōkakano ʻa e ongoongoleleí ʻiate ia, pea fakamālō ko e konga ʻo ʻene ngaahi feingá, ne kamata ke fokotuʻu ia ʻi Hauaiʻi.20


Ne fuofua mamata ‘a Viliami Uoka ʻi Keipi Tauni, Saute ʻAfilika, ʻi he ʻaho 18 ‘o ʻEpeleli 1853.21 Naʻe tuʻu e koló he muiʻi fonua fakatongahihifo ʻo ha taulanga ʻi ha veʻe moʻunga lafalafa maʻolunga. Ne ʻasi hake ha tumuʻaki moʻunga ʻe taha, meimei maʻolunga tatau mo e tumuʻaki ʻe tahá, ʻi he tafaʻaki fakahihifo ʻo e koló. Mei he feituʻu ne tuʻu ai ‘a Viliamí, ʻi ʻolunga ʻi ha vaka ne maile nai ‘e taha mei he matāfangá, ne hangē mai e tumuʻakí ha fuʻu laione ne tokoto ʻo foʻohifo fakaloloa.22

ʻI he māhina ‘e valu kimuʻa aí, naʻe kau ʻa Viliami mo hono ongo hoa faifekau, ko Sese Heiveni mo Leonati Sāmitá, ʻi he kau tangata ʻe toko 108 ne ui ki he ngāue fakafaifekaú, ʻi he konifelenisi makehe ‘i ʻAokosi 1852. Ne ʻi he ‘otu moʻunga fakatongahihifo ʻo Sōleki Sití ʻa Viliami, ʻo tutuʻu papa ke langa ʻaki ha fahiʻanga papa, ‘i he taimi naʻe maʻu ai hono uiuiʻí. Naʻá ne ʻalu ki he koló ʻi ha ngaahi ʻaho siʻi mei ai ke kumi ha kau tangata ke tokoni ʻi he fahiʻanga papá, pea naʻá ne ʻilo ʻi heʻene fonongá ki aí, fekauʻaki mo hono uiuiʻi foʻoú.23

ʻI he hoko ʻa Viliami ko ha sōtia mālōlō ʻo e Kongakau Māmongá mo līʻoa kakato ki he taumuʻa ʻo Saioné, naʻá ne kamata teuteu leva ki heʻene ngāue fakafaifekaú. ʻI hono taʻu tolungofulu mā uá, naʻá ne tuku hono ongo uaifí, fānau valevale ʻe toko ua, mo ha fale fungavaka ua ʻi he koló. Naʻá ne fakatau atu hono ʻinasi ʻi he fahiʻanga papá, fakatau mai ha meʻakai feʻunga ke maʻu ʻe hono fāmilí ʻi ha taʻu ʻe taha, peá ne mavahe mei Sōleki Siti ʻi he ʻaho ʻe hongofulu mā nima mei ai.24

Hili e lī taula honau vaká ʻi Keipi Tauní, naʻe hifo ʻa Viliami mo hono ngaahi hoa faifekaú pea nau vakai naʻa nau ʻi ha māmani kehe mei ʻIutā.25 Ko Keipi Tauní ko ha nofoʻanga Hōlani motuʻa ia ne puleʻi ʻe Pilitānia. Ko e toko tolu mano ‘i he kakai ʻo e koló ko e kau pālangi Pilitānia mo ʻAfiliká—hako ʻo e kau hikifonua Hōlaní—kae meimei vaeua e kakaí ko ha kakai hafekasi pe kau ʻuliʻuli, kau ai ha kau Mosilemi toko lahi mo e kakai ne nofo pōpula kimuʻa.26

‘I he efiafi ʻaho 25 ʻo ʻEpelelí, naʻe fakahoko ʻe he kau faifekaú ʻenau fuofua fakatahá ʻi he holo fakakoló. Naʻe fakaava hake ʻe Sese ʻene Fuakava Foʻoú pea malanga mei he tohi ʻa Kalētiá ki ha haʻofanga lelei. Ne hoko mai ai ʻa Leonati mo ha malanga kau kia Siosefa Sāmita, Tohi ʻa Molomoná, mo e fakahaá. Naʻe kamata ke longoaʻa e kakai ʻi he haʻofangá mo lau ki he kau faifekaú. Ne hoko ha vālau, pea naʻe tuku kē e fakatahá. ‘I he taimi ne foki ai e kau faifekaú ki he holó ʻi he ʻaho hono hokó ke toe fakahoko ha fakatahá, naʻe loka e ʻū matapaá.27

Naʻe ʻaukai mo lotu e kau faifekaú ke fakaava ʻe he ʻEikí e loto ʻo e kakaí ke nau tali e moʻoní mo angaʻofa ange kiate kinautolu. Ne mohe fiekaia e kau ʻeletaá ʻi he ngaahi pō lahi. Naʻe tohi ʻe Viliami ʻi heʻene tohinoá ʻo pehē, “Hangē ʻoku toko siʻi homau ngaahi kaungāmeʻá. ʻOku fakapapau ʻa e tēvoló ke mau fiekaia.”28

Ko e meʻa ʻe taha ne fakafeʻātungiaʻi ai ʻenau ngāué ko e matakalí. Naʻe aleaʻi ʻe he falealea ʻo ʻIutaá ʻi ha taʻu ʻe taha kimuʻa, e tuʻunga hono fakangāue pōpulaʻi e kau ʻuliʻuli ʻi ʻIutaá. Naʻe ʻikai loto ʻa Pilikihami ʻIongi pe ko e kau fakafofonga falealeá ke mafola lahi e fakangāue pōpulá ʻi he feituʻú, ka naʻe ʻosi omi e Kāingalotu toko lahi mei he fakatonga hahake ʻo e ʻIunaiteti Siteití mo ha kakai ngāue pōpula. Naʻe tui ʻa Pilikihami ko e kakai kotoa pē ko e faʻahinga ia ʻo e tangatá, peá ne fakafepakiʻi e fakapōpulá ʻi heʻene hoko ʻi ʻAmelika Sauté, ʻa ia ne lau ai e kakai tangata mo fafine ngāue pōpulá ko ha koloa pea ne ʻikai ke nau maʻu e ngaahi tefitoʻi totonú. Kae hangē ko e toko lahi taha ʻo e kakai mei he fakatokelau ʻo e ʻIunaiteti Siteití, naʻá ne tui naʻe feʻunga e kakai ʻuliʻulí mo e ngāue fakasevānití.29

Lolotonga e ngaahi alēleá, ko e fuofua taimi ia ne fakahā ai ʻe Pilikihami ki he kakaí he ʻikai lava ke fakanofo e kakai ʻuliʻuli hakoʻi ʻAfiliká ki he lakanga fakataulaʻeikí. Kimuʻa he taimi ko ʻení, ne ʻosi fakanofo ha kau tangata ʻuliʻuli toko siʻi, pea naʻe ʻikai ha fakangatangata kimuʻa pe hili ia ki he ngaahi matakali pe faʻahinga kehé. ʻI he fakamatalaʻi ʻe Pilikihami e fakangatangatá, naʻá ne toe fakaongo mai ha talanoa ne sasala ka ko ha fakakaukau hala ne pehē naʻe fakamalaʻiaʻi ʻe he ʻOtuá e kakai ʻuliʻuli hakoʻi ʻAfiliká. Ka naʻá ne pehē foki ʻe ʻi ai ha taimi he kahaʻú ʻe maʻu ai ʻe he Kāingalotu ʻuliʻulí “ʻa e ngaahi faingamālie kotoa pē pea mahulu ange ai” ʻa ia ʻoku maʻu ʻe he kāingalotu kehe ʻo e Siasí.30

Naʻe fakafepakiʻi ʻe he ʻAposetolo ko ʻOasoni Pālatí, ʻa ia naʻe kau ʻi he falealeá, ʻa hono fakaʻatā e fakapōpulá ʻi he feituʻú pea fakatokanga ki he kau faʻu laó ki hono fakahoko e fakapōpulá ki ha kakai ʻoku ʻikai ke nau maʻu e mafai ʻo e ʻOtuá. Naʻá ne fehuʻi ange, “Te tau ʻave nai e taha ʻAfilika taʻehalaia kuo teʻeki ke ne fai ha angahalá pea tuku ia ki he ngāue pōpulá mo e fakapōpulá taʻemaʻu ha mafai mei langi ke fai pehē?”31

ʻI he founga tatau pē, naʻe fehuʻia ʻe ʻOasoni Sipenisā, ko ha palesiteni misiona mālōlō naʻe kau ʻi he falealeá, ʻa e founga ʻe uesia ai e fakangatangatá ni ki he ngāue fakafaifekaú. Naʻá ne fehuʻi ʻo pehē, “ʻE lava fēfē ʻo ʻave e ongoongoleleí ki ʻAfiliká? He ʻikai ke tau lava ʻo foaki kiate kinautolu e lakanga fakataulaʻeikí. Te nau maʻu fēfē iá?”32

Ka naʻe ʻikai ha tali ki he ngaahi fehuʻi pehē fekauʻaki mo e fakangatangata e lakanga fakataulaʻeikí, pea naʻe hiki nima e falealeá ʻo fili ke fokotuʻu ha polokalama “ngāue” ʻa e kau ʻuliʻulí ʻi he vahefonuá.33

Kapau ne tākiekina fakahangatonu ʻe he lea ʻa Pilikihamí e ngaahi ngāue ʻa Viliami mo ʻene kaungā faifekau ʻi Saute ʻAfiliká, naʻe ʻikai ʻasi ia ʻi heʻenau tohí. Naʻe ʻikai tapuʻi ʻe he leá e kau ʻa e kakai tangata mo fafine ʻuliʻulí ki he Siasí. Ka ʻi he feinga e ngaahi siasi kehé ke fakaului ha niʻihi ʻi he kakai ʻuliʻulí, naʻe tokanga taha e ngāue ʻa Viliami, Sese, mo Leonatí ʻi he kakai pālangi he koló.34

‘I ha ʻaho ʻe taha, hili ha māhina e malanga ne ʻikai ola leleí, naʻe fononga ʻa Viliami ʻi ha ngaahi lau maile ʻo mavahe mei he koló ko e fekumi ki ha ngaahi feituʻu foʻou ke malanga ai. Naʻe ʻuha lahi ʻaupito, pea ne ʻikai fuoloa kuo pīponu e talausese mo e sū ʻo Viliamí. Hili ha kiʻi taimi, naʻá ne afe ʻi ha fale talifononga pea fakafeʻiloaki ia ko ha faifekau ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui ní.

Ne sio fakamamaʻu atu e taha tauhi fale talifonongá kiate ia. Naʻe pehē ʻe he taha talifonongá, “ʻOku ʻikai ke u teitei tokanga atu pe ko hai koe, koloa pē ke ke totongi hoʻo nofó.”

Naʻe kamata fakamatala atu ʻa Viliami ʻo pehē, “ʻOku mau fononga mo malangaʻi e ongoongoleleí ʻo ʻikai ha kato paʻanga pe kato fononga,” ka naʻe tuli fakavave ia ʻe he taha tauhi fale talifonongá.

Naʻe hū ongosia atu ʻa Viliami ki he ʻuhá, kuo langa mo fā hono vaʻé. Ne ʻikai fuoloa kuo mālohi ange e havilí, pea naʻá ne kole ha feituʻu ke mālōlō ai ʻi he ʻapi kotoa pē naʻá ne fakalaka ai. ‘I he taimi naʻá ne aʻu ai ki he kolo ko Moupeleí, ko e maile ia ʻe fā mei Keipi Tauní, kuo fakafisingaʻi tuʻo hongofulu mā ono ia.

Naʻá ne ui ki ha fale ʻi Moupelei pea naʻe ʻasi mai ha ongo tangata ʻi he matapaá. Naʻe kole ange ʻe Viliami ki he tangata siʻisiʻi angé pe naʻe ʻi ai ha loki pe mohenga ʻe ʻatā. Naʻe fie tokoni ange ʻa e talavoú kiate ia, ka naʻe ʻikai ke ne maʻu ha feituʻu ke mohe ai he pō ko iá.

ʻI he lotomamahi ʻa Viliamí, naʻá ne toe foki atu ki he ʻuhá. Ka ne ʻikai fuoloa kuo aʻu atu e tangata matuʻotuʻa angé kia Viliami mo talaange ʻoku ʻi ai ha feituʻu ʻi hono ʻapí ke ne mohe ai. ‘I heʻena lué, naʻá ne fakafeʻiloaki ange ko Nikolasi Paula ia, ko e hoa pisinisi ʻo e tangata ʻe taha ʻi he matapaá, ko Sālesi Loulinisoni. Ko ha ongo tangata ngāue langa kinaua mei ʻIngilani naʻá na hiki ki Saute ʻAfilika ke ngāué.

Naʻe aʻu ʻa Viliami mo Nikolasi ki he fale ʻo Nikolasí ʻoku kiʻi ʻosi siʻi ia e hivá. Naʻe pīponu e vala ʻa Viliamí, ko ia naʻe fakavave ʻa Helieta ko e uaifi ʻo Nikolasí, ke tafu ha afi. Naʻá ne ʻoange leva ha meʻakai mafana pea naʻe hivaʻi ʻe Viliami ha himi mo fai ha lotu. Naʻa nau talanoa leva ʻi ha houa ʻe ua kimuʻa pea lolo mai e fiemoheá pea nau mohe leva.35


Hili ha ngaahi ʻaho siʻi e fetaulaki ʻa Viliami mo Nikolasi mo Helieta Paulá, naʻá ne fokotuʻutuʻu ke malanga ki ha kau pōpula ʻe niʻihi ʻi ha fale fakapōpula ofi ki he ʻapi ʻo e fāmili Paulá. Naʻe ʻalu ʻa Nikolasi mo Sālesi Loulinisoni ki he malangá, pea naʻe ueʻi e ongo tangatá ʻe he pōpoaki ʻa Viliamí. Naʻe talaange ʻe Helieta ki he faifekaú naʻe ʻatā pē ke ne nofo mo kinautolu ʻi ha faʻahinga taimi. Ne ʻikai fuoloa ne loto e ongomātuʻa Paulá ke fai ha lotu ʻa e Siasí ʻi hona ʻapí.

Naʻe fakangāueʻi ʻe Nikolasi ha kakai ʻe toko fāngofulu ki he nima ngofulu ʻi Moupelei pea naʻe lelei ʻa hono ongoongó. Ka ‘i he fanongo ha kakai ʻe niʻihi ʻi he koló ki he fakataha ne hanganaki maí, naʻa nau fakamanamana ke fahi e matapā sioʻatá mo e matapaá pea veuki e fakatahaʻangá. Naʻe pehē ʻe Nikolasi naʻe tali lelei e taha kotoa ke nau kau mai, ka naʻá ne fakamanamana ke fanaʻi ha taha pē naʻe feinga ke lau kovi kia Viliami pe ko ha taha kehe ʻi he falé. ʻI he hokosia e ʻaho ʻo e fakatahá, naʻe malanga ʻa Viliami ki ha kakai toko lahi ʻo ʻikai ha fakamoveuveu.36

Ne kamata ke tupulaki e Siasí ʻi Keipi Tauni ʻi he tokoni ʻa Nikolasí. ‘I ha pō ʻe taha ʻikai fuoloa mei he ʻuluaki fakataha ʻi he ʻapi ʻo e fāmili Paulá, naʻe talaange ʻe Viliami kia Nikolasi ke ʻoua ʻe fakatoloi e papitaisó kapau naʻe fakalotoʻi ia ki he moʻoní. Naʻe pehē ʻe Nikolasi kuó ne mateuteu ke papitaiso, ka naʻe fakapoʻuli mo ʻuha ʻa tuʻa, pea naʻá ne fakakaukau ne ʻikai fie fononga ʻa Viliami ʻi ha pō pehē.

Naʻe pehē ʻe Viliami, “ʻIo, te u ʻalu au. He ʻikai taʻofi au ʻe he ʻuhá pe fakapoʻulí.”

Naʻe papitaiso ʻe Viliami ʻa Nikolasi he vave tahá, pea ʻi he ngaahi ʻaho hoko maí naʻá ne papitaiso foki mo Helieta pea pehē kia Sālesi mo hono uaifi ko Hená.37 Lolotonga iá, naʻe tohi ʻe Sese Heiveni ha fanga kiʻi tohi fekauʻaki mo e tokāteline ʻo e Siasí pea mo e tefitoʻi moʻoni ʻo e mali tokolahí, pea naʻe tufaki ia ʻe he kau faifekaú ʻi he koló.38

ʻI he ngaahi ʻuluaki ʻaho ʻo Sepitemá, naʻe papitaiso ʻe he kau faifekau ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he ngaahi ʻaho kimui ní ka kakai ʻe toko fāngofulu tupu mo fokotuʻu ha kolo ʻe ua ʻo e Siasí ʻi he fakatonga hahake ʻo Keipi Tauní.39 Ne kau ʻi he kau mēmipa foʻoú ha ongo fefine ʻuliʻuli ko Sela Hālisi mo Lesieli Hanipale, mo ha fefine ʻAfilika ko Soana Polovisi.40

ʻI he fokotuʻu ʻa e ongo koló, naʻe ui fakataha ʻe he kau faifekaú e Kāingalotu Saute ʻAfiliká ʻi he ʻaho 13 ʻo Sepitemá pea vahe ha kau tangata ʻe toko nima mo ha kau fafine ʻe toko tolu ke ngāue fakafaifekau ʻi he feituʻu Keipi Tauní pe tufa ha fanga kiʻi tohi ʻi honau tukui ʻapí.41 Ka naʻe ongoʻi ʻe Sese Heiveni naʻe fie maʻu ha kau faifekau toko lahi ange ki he feituʻú.

Naʻá ne tohi ki he Kau Palesitenisī ʻUluakí ʻo pehē, “Kapau naʻe ʻi ai ha kau ʻeletā ʻe toko ono pe lahi ange heni, ʻe lahi ʻaupito e ngāue ke nau faí. Ko kinautolu ko ia kuo papitaisó ʻoku nau taha—ʻoku nau loto fakapapau ke fai e meʻa ʻoku totonú. ʻOku nau fiefia kuo nau moʻui ʻo aʻu ki he ʻaho ko ʻení, pea ʻoku nau hanga taha pē ki Saione.”42


‘I he taimi ko ʻení, naʻe fakakakato ʻe Siaosi Kēnoni mo Sonatane Napela ʻena liliu e Tohi ʻa Molomoná ki he lea faka-Hauaiʻí. Ne ʻikai mei lava ʻe Siaosi ʻo mapukepuke ʻene fiefiá. Ne ʻikai ha meʻa ʻi heʻene ngāue fakafaifekaú naʻe fakafiefia ange kiate ia mo tupulaki fakalaumālie ai. Hili hono kamata e ngāué, naʻá ne ongoʻi lahi ange e Laumālié ʻi heʻene malangá, ongoʻi ha mālohi lahi ange ʻi heʻene fakamoʻoní, mo ha tui lahi ange ʻi hono fakahoko e ngaahi ouau ʻo e lakanga fakataulaʻeikí. Naʻe fonu mahuohua hono lotó ʻi he fakafetaʻi.43

Hili ha ngaahi ʻaho siʻi mei ai, ʻi ha konifelenisi ʻa ha kau faifekau ʻe toko uofulu ʻi Uailuku, naʻe aleaʻi ʻe Siaosi mo e kau ʻeletā kehé ʻa e founga lelei taha ke pulusi ai e tohí. Naʻe ngāue ʻa Siaosi ko ha taha tokoni paaki ʻi he ʻōfisi ʻo e Times and Seasons (Taimí mo e Faʻahitaʻú) ‘i Nāvū, ko ia naʻá ne ʻiloʻi e meʻa ʻe fie maʻu ke fai ke fakahoko ʻaki e ngāué. Te nau lava ʻo totongi mai ha mīsini paaki ʻi he motú, pe ko ʻenau fakatau mai ha mīsini paaki mo ha naunau pea pulusi e tohí ʻe kinautolu pē.

Naʻe pehē ʻe Siaosi, “Kiate au, ʻoku ʻikai ke u lau kuo kakato ʻeku ngāue fakafaifekaú kae ʻoua kuó u mamata ki hono paaki e Tohi ʻa Molomoná.”44

Naʻe loto ki ai e kau faifekaú pea nau fakakaukau ke paaki pē ʻe kinautolu e tohí. Naʻa nau fokotuʻu ʻa Siaosi mo ha ongo tangata kehe ke nau fononga ʻi he kotoa ʻo e motú ke tānaki ha paʻanga ki he pulusí ʻaki hono tānaki e ngaahi foaki mei he Kāingalotu mo tomuʻa fakatau atu e ngaahi tatau ʻo e tohí.

Ko hono hokó, naʻe aleaʻi ʻe he kau tangatá hono tānaki fakataha e Kāingalotú. Ne toko toluafe tupu e kau Hauaiʻi naʻa nau kau ki he Siasí ʻi he taʻu ʻe tolu talu e haʻu e kau faifekaú ki he motú, ka naʻe hanga ʻe heʻenau masivá mo e ngaahi lao hikifonua fakangatangata ʻo Hauaiʻí ʻo taʻofi kinautolu mei heʻenau mavahe ʻaupito mei he puleʻangá. ʻI he taimi ne fakahā ai kia Pilikihami ʻIongi e palopalemá, naʻá ne faleʻi e Kāingalotu Hauaiʻí ke nau kumi “ha motu lelei, pe konga ʻo ha motu” te nau lava ai ʻo fakataha ʻi he melino kae ʻoua kuo fakaava e matapaá ke nau omi ki ʻIutā.45

Naʻe fokotuʻu ange ʻe Falanisisi Hāmoni, ko e taha ʻo e kau faifekau ne vahe ke kumi e feituʻu tānakiʻanga fakataimí, ʻa e Anovai Palauai ʻi Lanaí, ko ha kiʻi motu he fakahihifo ʻo Mauí. Naʻá ne pehē ʻi heʻene fuofua sio ki he feituʻú, “Kuo teʻeki ke u vakai ki ha feituʻu ʻe feʻunga lelei ange ai e nofo ʻa e Kāingalotú ka ʻi he ʻotumotú ni.” Naʻá ne tui ko e palopalemá pē naʻe siʻisiʻi e ʻuhá lolotonga e taʻú. Ka ʻo kapau naʻe langa ʻe he Kāingalotú ha ngaahi tānakiʻanga vai, ʻo ʻhangē ko ia ne nau fai ʻi Sōleki Sití, te nau maʻu ha vai feʻunga lolotonga e faʻahitaʻu honge vaí.

ʻI he ʻaho hono hokó, naʻe fili e Kāingalotú Hauaiʻí ke poupouʻi ʻa e ngaahi fili ke pulusi e Tohi ʻa Molomoná mo kumi ha feituʻu ʻi he motú ke tānaki fakataha ki ai.46 Hili ha uike ‘e ua mei ai, naʻe fononga ʻa Siaosi, Napela, mo ha kau faifekau kehe ki Lanai ke vakaiʻi e Anovai Palauaí. Naʻa nau fononga atu hili e maʻu meʻatokoni pongipongí, ʻi he aho 20 ʻo ʻOkatopá, pea nau kaka ʻi ha moʻunga tahake makamaka kae ʻoua kuo kiʻi tokalelei ha kiʻi konga ai pea nau lava ʻo vakai ki he anovaí. Naʻe maile nai ʻe ua e fālahi ʻo e anovaí, ne fakaʻofoʻofa pea ʻikai lava ʻo sio ki ai mei he ʻasi mai ʻa tahí.

Naʻe tohi ʻe Siaosi ʻi heʻene tohinoá ʻo pehē, “Ko ha konga kelekele fakaʻofoʻofa ia pea naʻe ngalingali ko ha feituʻu lelei ia ke tānaki ki ai. “ʻOkú ne fakamanatu mai ʻa Teseleti.”47